Arktisesta keskuksesta käsin johdettu, kansainvälisesti merkittävä ympäristöalan tutkimushanke CHARTER kokoaa marraskuun puolivälissä tutkijansa päätöskokoukseen Rovaniemelle.

Teksti: Markku Heikkilä
Kuvat: Timo
Kumpula

Hankkeessa lähdettiin viisi vuotta sitten etsimään sitä,
mikä yhdistää arktisen alueen polttavimpia kysymyksiä, kuten ilmastonmuutosta,
lisääntyvää maankäyttöä ja luonnon monimuotoisuuden muuttumista. Hanke on
sukeltanut niin vuosisatojen takaisiin paleoekologisiin aineistolöytöihin kuin
nykyhetken kehityskulkuihin, ja käytössä on ollut monia tutkimusmetodeja, kuten
satelliitti- ja drooniaineiston tulkintaa, luonnossa tehtäviä kasvillisuus- ja
lumihavaintoja sekä keskusteluita poronhoitajien ja muiden luontoperustaisten
elinkeinojen harjoittajien kanssa eri maissa.

– Tämä on ollut
todella laaja-alainen hanke, joka on tuottanut paljon uutta tietoa monilta eri
aloilta, kuvaa projektia johtava tutkimusprofessori Bruce Forbes
Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta. Hankkeessa on esimerkiksi saatu uutta
tietoa siitä, kuinka mannerjää vetäytyi pohjoisessa Euroopassa jääkauden
päättyessä. Abiskon seudulta Ruotsista puolestaan on paikannettu 1100 -vuotias
kataja, jonka analyysi avaa kattavan ”ilmastokirjaston” näiden alueiden ilmaston
kehittymiseen. 

Oleellisinta CHARTERissa on kuitenkin kaikesta
tästä tutkimustiedosta syntyvä kokonaiskuva.

– Maankäytön
suunnittelu on avain, vetää tuloksia yhteen projektia hallinnoiva Arktisen
keskuksen yliopistotutkija Sirpa Rasmus. 

Yksi
CHARTERin avainviesteistä on, että tieteellistä tietoa on mahdollista yhdistää
paikalliseen ja alkuperäiskansojen tietoon ja tehdä yhdessä tuotetusta tiedosta
kokonaisvaltaisia johtopäätöksiä. Yhteistoiminnallisella tutkimuksella on
mahdollista saada paikalliset kokemukset ja käsitykset aidosti mukaan
tieteelliseen prosessiin – myös näkemykset toivotun tulevaisuuden elementeistä.

– Pohjoisilla elinkeinoilla on vahva käsitys siitä, mitä ilmastonmuutokseen
sopeutuminen on ja mitä se tarvitsee, Rasmus sanoo.

Tarvitaan
kuitenkin kokonaisvaltaista suunnittelua, joka ylittää eri sektoreiden,
elinkeinojen ja ministeriöiden sisäisten siilojen rajat. Se, kuinka maankäyttö
tapahtuu, määrittää kuinka luontoperustaiset elinkeinot voivat sopeutua
vaikeisiin sääolosuhteisiin ja kuinka luontoperustaiset ratkaisut
ilmastonmuutokseen hillinnässä toimivat käytännössä. Maankäytön suunnittelu on
myös taustalla, kun pyritään hillitsemään luontokatoa ja tarjoamaan
mahdollisuuksia monenlaisille pohjoisen elinkeinoille ja elämäntavoille.

"21.10.
Charterin
tutkijat mittaamassa lumen syvyyttä pitkäaikaisseurannassa olevien palsakumpujen
päällä. 

Nopean muutoksen myötä arktiselle alueelle syntyy tulevaisuudessa
ennennäkemättömiä elinympäristöjä; osa lajeista taantuu, osa yleistyy, uusia
lajeja ilmaantuu. Kasvi- ja eläinkunnan nopea muutos vaikuttaa aidosti ihmisten
elämään. Tämä kaikki on ollut osa CHARTERin tutkimuskenttää.

CHARTER
on tuottanut suuren määrän tutkimusartikkeleita, joita on myös lainattu maailman
johtavissa medioissa. Hankkeen keskeinen tavoite kuitenkin on tukea paikallisten
yhteisöjen sopeutumiskykyä. Tämän vuoksi tavoitellaan sitä, että tutkittuun
tietoon pohjaava ymmärrys arktisen alueen maankäyttöön vaikuttavista asioista –
ja maankäytön vaikutuksista – tavoittaisi päättäjiä niin EU-tasolla kuin
kansallisesti, alueellisesti ja paikallisestikin. Hanke on aktiivisesti pyrkinyt
edistämään keskusteluyhteyksiä toimijoiden välillä.

EU
Horisontti2020 -rahoitteisen hankkeen vetäjänä on toiminut Arktisen keskuksen
tutkimusprofessori Bruce Forbes ja kumppaneita on lukuisista Euroopan maista.
Alkujaan merkittävä osa tutkimuksesta oli suunniteltu tapahtuvaksi Venäjän
pohjoisilla alueilla, mutta nämä yhteydet katkesivat Venäjän hyökättyä
Ukrainaan. Aiempaa tutkimustietoa oli kuitenkin olemassa analysoitavaksi myös
Venäjän arktisilta alueilta. 

Hankkeen päätöskokous pidetään
Rovaniemellä Arktikumissa 12.–14.11.2024. Paikalle tulee useita kymmeniä
tutkijoita, joista monet edustavat alansa kansainvälistä huippua. Samalla
Arktikumiin avataan viisi vuotta käynnissä olleen ison tutkimushankkeen työtä
esittelevä harvinaislaatuinen valokuvanäyttely.

Lisätiedot ja Rovaniemen tapahtumassa mukana oleviin
tutkijoihin liittyvät haastattelupyynnöt:

Yliopistotutkija
Sirpa Rasmus, Lapin yliopiston Arktinen keskus
040 4844358
sirpa.rasmus(at)ulapland.fi

www.charter-arctic.org

Tutustu myös: Tarina palsasoiden katoamisesta (englanniksi)