Arktinen alue

Keskeisiä tapoja määritellä arktinen alue

• Pohjoinen napapiiri (66° 33’N) rajaa arktisen alueen auringon säteilyn mukaan. Napapiirin pohjoispuolella on teoriassa vähintään yksi kaamosvuorokausi talvella ja vähintään yksi yöttömän yön vuorokausi kesällä. Käytännössä tämä ei ihan toteudu, koska maanpinta on epätasainen ja valo taipuu ilmakehässä.
• Lämpötilan mukaan määriteltynä arktisen alueen jokaisen kuukauden keskilämpötila jää alle +10°C:n läpi vuoden, myös kesällä.
• Metsänraja myötäilee lämpötilan mukaan määriteltyä aluetta. Metsänraja ei ole kapea viiva vaan kymmeniä kilometrejä leveä vyöhyke pohjoisen havumetsän ja tundran välissä. Tässä rajauksessa arktiset maa-alueet ovat pääosin puutonta tundraa ja jäätikköä.
• Ikiroudan alue kasvattaa erityisesti Venäjän arktista aluetta verrattuna muihin rajauksiin. Ikiroudaksi kutsutaan maaperää, joka pysyy jäässä yhtämittaisesti vähintään kaksi vuotta.
• Jääpeite määrittää merialueiden arktisuutta. Merijää on laajimmillaan helmi-maaliskuussa ja pienimmillään syyskuussa. Napajäiden pinta-alaa seurataan lähes reaaliaikaisesti satelliittien avulla. (ks. The National Snow and Ice Data Center)
• Kulttuurisesti määriteltynä arktinen alue kattaa pohjoisten alkuperäiskansojen kotiseudut.
• Poliittiset rajaukset vaihtelevat sen mukaan, miten ne palvelevat esimerkiksi valtion tai kansainvälisen yhteistyön etuja.

Ilmaston lämmetessä arktinen alue kutistuu, jos se määritellään lämpötilan, metsänrajan, ikiroudan tai jääpeitteen mukaan. Myös kulttuuriset ja poliittiset rajaukset vaihtelevat. Arktisen alueen rajauksista pysyvin on pohjoinen napapiiri, vaikka sekin liikkuu hyvin hitaasti johtuen maapallon akselikallistuman vaihtelusta.

Arktinen alue kuten se on määritelty Arktisen alueen inhimillisen kehityksen raportissa. Katso millä muilla tavoin arktinen alue on määritelty.

Onko Suomi arktinen maa?

Suurin osa Lapista on arktista aluetta, jos alueen etelärajana käytetään pohjoista napapiiriä. Luonnontieteellisesti Pohjois-Suomi on subarktista aluetta.

Arktisessa strategiassaan Suomi määrittelee olevansa kokonaan arktinen maa, mutta Arktisen neuvoston käyttämässä rajauksessa arktisen alueen etelärajana on Lapin maakuntaraja.

Millaista on arktisella alueella?

Arktis on laaja ja monenkirjava alue, jonka vuodenkiertoa rytmittää valon määrän voimakas vaihtelu. Mitä pohjoisempana ollaan, sitä enemmän talvisin on kaamosvuorokausia ja kesäisin yöttömiä öitä. Arktisella alueella talvet ovat pitkiä ja kasvukausi on lyhyt. Arktiset maa-alueet kattavat vain noin 5 prosenttia maapallon maa-alueista (Arctic Biodiversity Assessment 2013).

Mielikuvissa Arktis on usein lunta ja jäätä, mutta jos etelärajaksi määritellään pohjoinen napapiiri, arktiset elinympäristöt vaihtelevat aavasta lumilakeudesta vihreään tundraan ja vehreästä metsästä korkeisiin vuorenhuippuihin. Ilmastoon vaikuttavat voimakkaasti merivirrat. Golfvirran ansiosta Pohjoismaiden ilmasto on leudompaa kuin vastaavilla leveysasteella sijaitsevat alueet esimerkiksi Siperiassa.

Arktisesta alueesta noin 60 prosenttia on merta, josta iso osa on ympärivuotisen merijään peitossa. Arktiksella sijaitsee myös maailman suurin saari, Grönlanti, josta valtaosaa peittää jäätikkö.

Miten kukaan tai mikään voi elää pohjoisessa?

Pohjoisessa on huomattavasti vähemmän kasvi- ja eläinlajeja kuin matalammilla leveysasteilla. Arktiksella elää silti yli 21 000 eri lajia: nisäkkäitä, lintuja, kaloja, selkärangattomia, kasveja, sieniä (Safeguarding Arctic Biodiversity).

Arktiset eläimet ja kasvit ovat sopeutuneet kylmään ja pimeään monin tavoin. Ympäri vuoden pohjoisessa eläville eläinlajeille on ominaista paksu turkki tai sulkapeite, joka lämmittää pakkasessa ja tuulessa. Eläimet varastoivat rasvaa ennen talvea, ja ne käyttävät lumipeitettä suojana kylmää vastaan.

Vaihteleviin olosuhteisiin sopeutumista auttavat eläinten toimintaan ja rakenteeseen liittyvät tekijät, kuten värin ja aineenvaihdunnan muutokset. Osa eläimistä nukkuu talviunta selviytyäkseen pitkän talven yli. Muuttolinnut puolestaan suosivat arktisia alueita kesäisin, kun ravintoa ja auringonsäteilyä riittää.

Lyhyen kasvukauden aikana kasvit hyödyntävät tehokkaasti auringonsäteilyä esimerkiksi matalan rakenteen ja kuppimaisten kukkien avulla. Varsien, lehtien ja silmujen vaha- ja karvapeitteet suojaavat tuulelta ja kylmältä.

Kuinka paljon arktisella alueella asuu ihmisiä?

Arktisella alueella asuu neljä miljoonaa ihmistä, joista arviolta kymmenesosa kuuluu alkuperäiskansoihin  (Arctic Human Development Report 2015 , katso kartalta ). Asutus jakaantuu kahdeksan valtion alueelle: Kanadan, Yhdysvaltojen, Venäjän, Suomen, Ruotsin, Norjan, Islannin ja Tanskan. Grönlanti on Tanskalle kuuluva itsehallintoalue.

Valtaosa Arktiksesta on harvaanasuttua. Noin kaksi kolmasosaa väestöstä asuu taajamissa ja kaupungeissa.

Laajoja asuttamattomia erämaita on erityisesti Kanadan ja Venäjän pohjoisosissa sekä Grönlannissa. Grönlantia peittää mannerjäätikkö, minkä takia asutus on keskittynyt rannikoille. Arktisellakin alueella ihmiset ovat asettuneet pysyvästi alueille, jotka vapautuvat kesäisin lumi- ja jääpeitteistään.

Arktisen alueen väkiluku kasvoi nopeasti 1950- ja 1960-luvuilla, kun terveydenhuolto kehittyi, elintaso nousi ja pohjoisten luonnonvarojen hyödyntäminen lisääntyi. Väestönkasvu on kuitenkin pysähtynyt ja väkiluku on jopa vähentynyt erityisesti Venäjän pohjoisosissa. (Ks. arvio väestömäärän kehityksestä arktisella alueella ).

Mitä Arktis tarkoittaa?

Arktinen alue on saanut nimensä kreikan kielen karhua tarkoittavasta sanasta. Karhu on kreikaksi άρκτος eli árktos, mikä sisältyy sanana myös Ison karhun (kreikaksi Μεγάλη Άρκτος) ja Pienen karhun (kreikaksi Μικρή Άρκτος) tähtikuvioihin, jotka näkyvät pohjoisella tähtitaivaalla.

Mustakarhu (Ursus americanus) vaeltaa Alaskassa.
Kuva: Paula Kankaanpää

Mikä erottaa Arktisen Antarktiksesta?

Maapallon pohjoista napa-aluetta nimitetään Arktikseksi ja eteläistä napa-aluetta Antarktikseksi.

• Arktiksen keskellä on meri (Pohjoinen jäämeri), mutta Antarktiksen keskellä on manner (Etelämanner).
• Arktiset maa-alueet ovat luonnoltaan paljon monimuotoisempia kuin Etelämanner. Etelämanner erkani muista maa-alueista kymmeniä miljoonia vuosia sitten, ja se on ollut melkein täysin jään peitossa 15 miljoonaa vuotta.
• Antarktiksella ei ole lainkaan maalla eläviä petoja, mikä on mahdollistanut lentokyvyttömien pingviinien selviytymisen.
• Kun Arktiksella on kesä, Antarktiksella on talvi – ja toisinpäin. Napa-alueet kylpevät kesäisin auringon valossa vuorokauden ympäri, kun taas talvisin aurinko ei näyttäydy lainkaan.
• Arktisella alueella on asunut ihmisiä tuhansia vuosia ja alueella elää yhä kymmeniä alkuperäiskansoja. Etelämantereella ei asu pysyvästi ketään, eikä siellä ole yhtään valtiota.
• Revontulia esiintyy molemmilla napa-alueilla. Pohjoisessa niitä kutsutaan nimellä aurora borealis ja etelässä aurora australis.   

Arktista merijäätä. Kuva: Ari Laakso