Kuka puhuu pohjoisen äänellä?
Euroopan komissio on käynnistänyt julkisen kuulemisen ja vaikutustenarvioinnin osana prosessia, jossa päivitetään EU:n arktista politiikkaa, jotta se pysyy ajantasaisena ja vaikuttavana arktisen alueen muuttuvien haasteiden ja mahdollisuuksien käsittelyssä. Julkinen kuuleminen ja vaikutustenarviointi ovat käynnissä 16.3. 2026 saakka.
Kirjoitus on alun perin julkaistu Lapin Kansan verkkosivuilla 12.1.2026 ja painetussa lehdessä 14.1.2026.
Euroopan komissio on käynnistänyt julkisen kuulemisen ja vaikutustenarvioinnin osana prosessia, jossa päivitetään EU:n arktista politiikkaa, jotta se pysyy ajantasaisena ja vaikuttavana arktisen alueen muuttuvien haasteiden ja mahdollisuuksien käsittelyssä. Julkinen kuuleminen ja vaikutustenarviointi ovat käynnissä 16.3. 2026 saakka.
Puhetavassamme toistuu usein näkemys siitä, että meitä koskevat päätökset tehdään kaukana Brysselissä eikä ääntämme kuulla. Viime kesän EU:n arktinen foorumi Levillä osoitti toisin. Pohjoisen erityispiirteet herättivät laajaa kiinnostusta ja ymmärrystä.
Nyt komissio kysyy nimenomaan meiltä, miten arktinen strategia tulisi päivittää. EU:n päätöksillä linjataan, miten ilmastonmuutokseen sopeudutaan, luonnonvaroja hyödynnetään kestävästi ja arktisen alueen turvallisuutta, yhteistyötä ja elinvoimaa vahvistetaan tulevina vuosina. Emme Lapissa voi jättää vastaamatta kysymyksiin.
Arktisen foorumin herättämän kiinnostuksen lisäksi myös tuore tutkimus korostaa tarvetta vahvistaa pohjoisen ääntä ja osallistumista. Lapin yliopiston koordinoiman REBOUND-hankkeen havainnot Pohjois-Suomesta osoittavat, että vihreän siirtymän onnistuminen edellyttää ymmärrystä siitä, miten luonnonvarojen käytön riskit, hyödyt ja haitat jakautuvat eri toimijoiden välillä ja miten ne huomioidaan suunnittelussa ja päätöksenteossa.
Ilman paikallisia, oikeudenmukaisuuden kokemusta tukevia ratkaisuja ilmasto- ja energiapoliittisten toimien legitimiteetti heikkenee, ja seuraukset näkyvät paikallisina jännitteinä esimerkiksi maankäytössä.
Demografisissa haasteissa painivalla Lapilla ei ole enää varaa tehdä asioita siiloissa. Siksi on aika yhdistää voimat. Lapin korkeakoulujen, kuntien, yritysten ja paikallisten yhteisöjen osaamista tarvitaan enemmän kuin koskaan. Asiantuntemuksemme eri näkökulmineen ei ole vain paikallista hyötytietoa, vaan myös EU:n tulevaisuuden kannalta strategisesti tärkeää.
Jos haluamme, että Lapin ääni sen koko laajuudessaan kuuluu tulevassa arktisessa politiikassa, tämä on hetki käyttää sitä – toinen toistamme kannustaen.

Tanja Joona
Oikeudenmukaisen vihreän siirtymän tutkimusryhmän johtaja, Lapin yliopiston Arktinen keskus

Miia Kärnä
Vuorovaikutusvastaava, REBOUND-hanke, Lapin yliopiston Arktinen keskus