Grönlannin jäätiköiden valahtamista mereen voidaan ehkäistä meren pohjan rakennelmilla

Jäätutkijoiden johdolla on kehitelty uutta toimintatapaa, jolla voitaisiin edistää Grönlannin jääpeitteen säilyttämistä. Tärkeänä osana sitä on Grönlannin paikallisyhteisöjen saattaminen yhteen eri toimijoiden kuten tutkijoiden, insinöörien, ekonomistien, poliitikkojen ja kirjailijoiden kanssa, jotta kaikki osapuolet voisivat sitoutua vuonojen pohjarakennelmien tekemiseen. Islannissa pidettyjen tapaamisten jälkeen syntyi yhteinen näkemys siitä, että tutkimuksen kautta tulevaa lisätietoa aiheesta tarvitaan kipeästi.

– Grönlannilla voi olla johtava asema globaalin meren pinnan nousun hallinnassa.
Keinona tähän on meren pohjaan ankkuroitu verhorakennelma. Teemme omalta
osaltamme kaikkemme, jotta pohjarakenteen muotoilu ei toisi haittaa
paikallisesti tärkeälle kalastukselle, matkailuelinkeinolle tai perinteiselle
elämäntavalle, sanoo Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkimusprofessori John
Moore. Hän johtaa kansainvälistä prosessia, jonka tavoitteena on vuonoihin
rakennettavilla pohjaverhoilla estää lämpimiä merivirtoja pääsemästä vuonoissa
jäätikön alle. Näin jäätikön valahtaminen mereen estyisi, mikä hidastaisi meren
pinnan nousua.

– Projektin ytimessä on toiminnan kestävyys paikallisesta näkökulmasta ja alueen
asukkaiden hyväksyntä jäätikköjen suojaamiselle pohjaverhoilla juuri Ilulissatin
jäävuonossa. Olemme tunnistaneet useita tekijöitä, jotka on otettava huomioon,
kun ratkaisun kestävää toteutusta suunnitellaan. On esimerkiksi hyvin tärkeää,
että vuonon ravintoketju säilyisi entisellään, sanoo Arktisen keskuksen tutkija
Ilona Mettiäinen. Hän on kuluneen vuoden aikana käyttänyt paljon aikaa
Grönlannissa keskusteluihin paikallisten asukkaiden ja erilaisten avainryhmien
edustajien kanssa.

– Grönlannista saatavia oppeja voidaan soveltaa, kun ryhdytään ratkomaan vieläkin
paljon suurempia meren pinnan nousuun liittyviä ongelmia Etelämantereella, Moore
sanoo.

Arktinen yliopisto (University of the Arctic) järjesti lokakuun alkupuolella
Reykjavikissa korkean tason Frederik Paulsen -seminaarin, jossa keskusteltiin
eri osapuolten kanssa jäätiköiden sulamisen mahdollisesta pysäyttämisestä
merenpinnan nousun hidastamiseksi.

– Nämä keskustelut olivat todella suuri askel eteenpäin, Moore toteaa.
Seuraavaksi vuorossa on neuvottelukunnan koostaminen paikallisista ja
kansainvälisistä asiantuntijoista ja toimijoista sekä jäljellä olevien
tietopuutteiden ja tutkimustarpeiden tunnistaminen.

Tilaisuuteen osallistui myös kansainvälisesti tunnettuja insinööritoimistoja
kuten Arup ja Aker Solutions, joilla on kokemusta hyvin vaikeiden haasteiden
ratkaisemisesta.

– Tässä on hieno mahdollisuus haastaa parhaat osaajamme ja lähestyä asiaa
tiiviissä yhteistyössä alan johtavien tutkijoiden kanssa, johtavana periaatteena
haitallisten vaikutusten välttäminen, sanoo Aker Solutions’in kestävyysjohtaja
Marianne Hagen.

On mutkikasta rakentaa joustava ja hallittavissa oleva pohjaverhon rakenne, joka
rajoittaa lämpimän veden virtaamista sisäänpäin mutta sallii ravinnerikkaan
veden tulon jäätiköiltä vuonoon. Tarvitaan lisää yksityiskohtaista ymmärrystä
alueen kaloista ja niiden ravintoketjusta ja tarvitaan lisää niin tieteellistä
tutkimusta kuin alueen kalastajien näkemyksien kuulemista, sillä heillä on
pitkäaikainen ja syvällinen tuntemus vuonosta ja sen jääoloista.

Merijään vahvistuminen veden viiletessä vuonossa voi olla hyödyksi perinteisen
metsästyksen ja kalastuksen kannalta. Aktiivisena ilmastotoimena rakennetut
pohjaverhot saattavat myös olla matkailulle vetovoimatekijä, vaikka rakennelmia
ei voisi pinnalta nähdä. Tällä tavoin jäätiköt saattavat tuottaa alueelle
taloudellista lisäarvoa niiden säilyttämisen kautta samaan tapaan kuin tietyt
trooppisten sademetsien säilyttämiseen liittyvät toiminnot tuovat tuloja omalle
alueelleen. Myös kansainvälinen kompensaatiomekanismi Grönlannille jäätikön
säilyttämisestä merenpinnan nousun hillitsemiseksi on tutkittavana.