Jos maapallo lämpenee 2 astetta, Arktis lämpenee 7

Arktinen alue on lämmennyt tällä vuosikymmenellä 0,75 celsiusastetta, kun maailmanlaajuisesti lämpenemistä on tapahtunut 0,8 celsiusastetta yhteensä 137 vuoden aikana. Tulokset julkaistiin 4.12.2020 Science Advances -tiedejulkaisussa.

Vuonna 2019 ilmasto on lämmennyt ennätysvauhdilla.
Kansainvälisen verkoston tutkimus osoittaa, kuinka nopeasti arktinen alue lämpenee
ja millaisia globaaleja seurauksia lämpeneminen aiheuttaa napa-alueille ja muulle
maailmalle.

Kansainväliseen monitieteiseen tutkimukseen osallistui 15
tutkijaa neljästätoista tutkimusorganisaatiosta. Suomesta mukana oli Lapin
yliopiston Arktinen keskus.

– Useat viimeisen vuosikymmenen muutoksista
ovat niin dramaattisia, että se saa miettimään, mitä seuraava vuosikymmen tuo
tullessaan, sanoo professori Eric Post Kalifornian yliopistosta.

Miten
2 asteen globaali lämpeneminen vaikuttaa polaarialueisiin?

Tutkimus
havainnollistaa, että 2

asteen nousu maapallon keskilämpötilassa
voisi tarkoittaa 7

asteen nousua Arktiksella ja 3

asteen nousua Antarktiksella joidenkin
kuukausien aikana vuodesta.

– Yleisen skenaarion mukaan maapallon
ilmasto voi lämmetä keskimäärin kaksi astetta 40 vuodessa. Mutta arktisella alueella
kahden asteen nousu on jo todellisuutta muutaman kuukauden vuodessa ja alueen
keskiarvo voi saavuttaa 2

astetta jo 25 vuotta ennen muuta maailmaa,
sanoo Post.

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa laajasti Arktiksen ja
Antarktiksen luontoon, perinteisiin elinkeinoihin, tundran kasvillisuuteen ja
metaanipäästöihin sekä sulattaa merijäätä ja mannerten jääpeitteitä.

–
Muutos näkyy jo arktisella alueella. Esimerkiksi äärimmäiset vaihtelut talvisäässä
ovat aiheuttaneet valtavia porokuolemia Venäjällä, kun jäätynyt lumipeite on estänyt
poroilta ravinnon saannin. Porojen joukkokuolemia on aiheuttanut lisäksi ikiroudasta
vapautunut pernarutto, lisää tutkimusprofessori Bruce Forbes Lapin
yliopiston Arktisesta keskuksesta.

Jotta lämpötilan nousua
polaarialueilla – etenkin Arktiksella – voitaisiin hidastaa, tutkijat esittävät
hiilipäästöjen vähentämistä aktiivisilla ja pikaisilla toimenpiteillä.

Kuva Roma Serotetto: Vuonna 2013-2014 äärimmäiset sääilmiöt aiheuttivat
porolaumojen nääntymisen nälkään Jamalin nenetsien autonomisessa piirikunnassa
Länsi-Siperiassa.

Miten polaarialueiden lämpeneminen
vaikuttaa muuhun maailmaan?

Tutkijat painottavat, että jos hiilipäästöjä ei
hillitä, ilmaston lämpeneminen vaikuttaa erityisen paljon elämään polaarialueiden
ulkopuolella. Ilmaston lämpenemisen seurauksena mannerten jääpeitteiden sulaminen
Arktiksella ja Antarktiksella nostattaa meriveden pintaa, minkä lisäksi erityisesti
pohjoisella pallonpuoliskolla äärimmäisiin sääilmiöihin liittyvät riskit, kuten
tappavat lämpöaallot ja metsäpalot, lisääntyvät.

– Se, mikä tapahtuu
Arktiksella, vaikuttaa myös muuhun maailmaan. Arktiksen voimakas lämpeneminen ja
jään sulaminen vaikuttavat ilmakehän suihkuvirtauksiin tavoilla, jotka aiheuttavat
pitkäkestoisempia ja vahingollisempia sään ääri-ilmiöitä, sanoo professori Michael
Mann Pennsylvanian osavaltionyliopistosta.

Tutkimusta johti
Kalifornian yliopiston Davisin yksikkö ja siihen osallistuivat lisäksi Lapin
yliopisto, Pennsylvanian osavaltionyliopisto, Aarhusin yliopisto, Oxfordin
yliopisto, Coloradon yliopisto, Chicagon Botanic Garden, Dartmouth College,
Washingtonin yliopisto, Uumajan yliopisto, University College London, Yhdysvaltain
arktinen tutkimuskomissio, Harvardin yliopisto ja Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja
valtamerentutkimusorganisaatio NOAA.

Tutkimusta rahoitti Suomen
Akatemia ja JPI Climate, U.S. National Science Foundation, National Geographic
Society, Natural Environment Research Council, Swedish Research Council, U.S.
National Aeronautics and Space Administration ja NOAA.

Arktikkeli The
Polar Regions in a 2

^o
C warmer world on julkaistu osoitteessa
http://advances.sciencemag.org/. Suora
linkki artikkeliin.

Lisätietoja:

Tutkimusprofessori Bruce Forbes, Lapin yliopiston Arktinen keskus,
bruce.forbes(at)ulapland.fi, +358 40 847 9202