JustNorth -hankkeessa tutkitaan Arktisen alueen taloudellista kehitystä ja siihen liittyvää osallisuutta oikeuden ja etiikan näkökulmista. Hanke koostuu kahdeksasta työryhmästä, joista yhtä vetää Arktisen keskuksen yliopistotutkija ja kansainvälisen oikeuden dosentti Tanja Joona. Hanke saa rahoitusta EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta.

Arktisen keskuksen työryhmässä on mukana neljä eri tapaustutkimusta.
Tapaustutkimukset liittyvät muun muassa Jäämeren rataan, kaivostoimintaan,
maankäyttöön, tuulivoimaan, porotalouteen, kalastukseen sekä matkailuun.

Hanke toteutetaan mahdollisimman läheisesti eri sidosryhmien, kuten
poronhoitajien ja paikallisyhteisöjen, kanssa.

– Näiden
tapaustutkimusten avulla tavoitteena on analysoida nykyisen taloudellisen
toiminnan vaikutuksia eri mittakaavassa ja sidosryhmittäin oikeudenmukaisuuden
ja osallisuuden näkökulmista, kertoo Joona.

Hankkeen yksi
keskeisimmistä kysymyksistä liittyy siihen, miten Arktisen alueen ihmiset
kokevat erilaiset talouden kehityshankkeet ja mitataanko kaikkea aina
kannattavuuden näkökulmasta. Erityisesti Arktisen keskuksen työryhmässä
pohditaan sitä, millaisia perustavanlaatuisia ongelmia Lapissa on maankäytön,
luonnonvarojen hyödyntämisen ja toisaalta perinteisten elinkeinojen
säilyttämisen suhteen.

Tutkimusmenetelmiä ohjaa osallistavuus

Arktisen keskuksen tutkija Henri Wallen kertoo, että tutkimusmenetelminä
työryhmä on hyödyntänyt erilaisia haastattelumenetelmiä ja työpajoja, joihin on
osallistunut eri sidosryhmien edustajia. Haastatteluja on toteutettu noin 80 ja
työpajoja on järjestetty neljä.

Työpajoissa on käytetty muun muassa
”Erätauko” -keskustelumenetelmää, jonka perustana on rakentava ja tasavertainen
tapa keskustella. Keskustelua johtaa ulkopuolinen ohjaaja, joka pitää huolta
keskustelun rakentavasta ja tasavertaisesta ilmapiiristä.

–
Haastatteluista ja työpajoista on jäänyt hyvä fiilis. Esimerkiksi juuri
kaivostoimintaan liittyen haastateltavat ovat tottuneet osallistumaan
tämänkaltaisiin tutkimuksiin jo aikaisemmin, joten siinä mielessä
haastattelutilanteet ovat olleet heille jo melko tuttuja, Wallen toteaa.

Miksi juuri oikeudenmukaisuus?

Hankkeen tavoitteena
on pyrkiä luomaan puitteet, joiden sisällä voidaan edistää Arktisen alueen
kestävää kehitystä. Juuri kestävän kehityksen kannalta on tärkeää pureutua myös
oikeudenmukaisuuteen liittyviin kysymyksiin.

– YK:n kestävän
kehityksen tavoitteet asettavat taloudelliselle kehitykselle tärkeitä
suuntaviivoja, joista monia voidaan soveltaa myös Arktisella alueella, mutta ne
on ensisijaisesti määritelty globaalille tasolle. Jos Arktisen alueen kehitystä
toteutetaan tavalla, jota paikallisyhteisöt eivät pidä eettisenä tai
oikeudenmukaisena, on kehitys kestämätöntä, Tanja Joona toteaa.

JustNorth-hanketta koordinoi Uppsalan yliopisto ja sitä johtaa apulaisprofessori
Corine Wood-Donnelly. Hankkeen kokonaisbudjetti on 6 miljoona euroa, josta Lapin
yliopiston osuus on vajaat miljoona euroa. Toteutusaika hankkeelle on 1.6.2020 –
30.11.2023.

Lisätietoja hankkeesta löytää osoitteesta: www.justnorth.eu

 

Teksti: Juulia Tikkanen, JustNorth -hankkeen harjoittelija keväällä 2022