Maapallon jää on kuvaannollisesti tulessa ja moni jäätikkö häviää vuosisadan loppuun mennessä. Yli 20 yliopistoa ja tutkimuslaitosta edustavat tutkijat kautta maailman ovat perustaneet jäätikkövastuun ohjelman (Glacier Stewardship Program) suojelemaan maapallon jäätiköitä, lieventämään niiden nopean sulamisen ympäristö- ja talousvaikutuksia sekä varjelemaan biodiversiteettiä.

Jäätiköihin varastoituu 70 prosenttia maapallon makeasta vedestä ja maailman
jäätiköt tuovat miljardeille ihmisille ruoka- ja vesiturvaa. Jää on
ilmastokriisin etulinjassa. Ennusteiden mukaan edes kunnianhimoisimmat
tavoitteet rajata ilmaston lämpenemistä 1.5 asteeseen eivät suojaa puolta
maapallon jäätiköistä katoamiselta vuosisadan loppuun mennessä.

Jään katoaminen aiheuttaa merenpinnan nousua, kuivuutta ja nälänhätää. Satojen
miljoonien vuoristoalueiden asukkaiden elämä heikentyy jäätiköiden sulamisen
myötä.  Jäätiköt ovat myös maapallon suurimpia makean veden ekosysteemejä.
Ne ylläpitävät ainutlaatuista biodiversiteettia, jossa kymmenet tuhannet
mikrobiset lajit ovat uhanalaisia jäätiköiden katoamisen takia.

Globaali aloite planeettamme jäätiköiden suojelemiseksi

Jäätiköiden säilymisen kannalta on tärkeää vähentää hiilidioksipäästöjä. Jäiden
ja niiden biodiversiteetin suojelemiseksi sekä vaikutusten lieventämiseksi
alajuoksuilla on kuitenkin tehtävä enemmän. Sveitsiläisten tutkimuslaitosten
EPFL ja EHTZ sekä itävaltalaisen Innsbruckin yliopiston aloittama
jäätikkövastuun ohjelma (Glacier Stewardship Program) kehittää innovatiivisia ja
tieteeseen perustavia strategioita, joiden tavoitteena on hidastaa jäätiköiden
sulamista paikallisesti, vähentää jäätiköiden kohtaamia vaaroja ja säilyttää
jäätiköiden mikrobinen biodiversiteetti.

Ohjelma liittyy YK:n julistamaan Jäätiköiden säilyttämisen kansainväliseen
vuoteeni 2025 (2025 International Year of Glaciers’ Preservation) kanssa YK:n
kryosfääritutkimuksen vuosikymmeneen (UN Decade of Action for Cryospheric
Research) 2025–2034.

Kolme peruspilaria

Ohjelmalla on kolme pääpainopistettä, joiden avulla se puuttuu jäätiköiden
katoamisen haasteisiin ja seurauksiin.

Ensinnäkin ohjelma kehittää paikallisella tasolla uusia teknisiä lähestymistapoja
hidastamaan jään katoamista. Tekniikoita arvioidaan ja testataan
järjestelmällisesti ja yhteistyössä paikallisten yhteisöjen ja sidosryhmien
kanssa.

Toiseksi ohjelma kehittää varhaisen varoituksen järjestelmiä parantamaan
vuoristoalueilla asuvien yhteisöjen suojelua jäätiköihin liittyviltä vaaroilta.

Kolmanneksi ohjelma perustaa erityisen biopankin suojelemaan jäätiköiden
mikrobeja tulevia sukupolvia varten sekä hyödyntämään mikrobien potentiaalia
ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämisessä.

Tutkimusprofessori John Moore Lapin yliopiston Arktisesta
keskuksesta on ainoana Suomesta yksi Glacier Stewardship Programin
tutkijoista. 

– Vuoristojäätiköt ovat globaalin etelän alueilla erityisen tärkeitä kasteluveden
lähteitä kesäisin. Ne aiheuttavat alueilla myös satunnaisia tuhoisia tulvia.
Ajatus jäätiköiden aktiivisesta suojelemisesta perustuu viime vuonna
kehittämiimme ideoihin napajäätiköiden säilyttämiseksi. Vaikka menetelmät ovat
selkeästi pienimuotoisempia näillä vuoristoalueilla, niihin liittyy samanlaisia
haasteita paikallisessa hyväksyttävyydessä, sekä mahdollisia ei-toivottuja
sivuvaikutuksia. Onnistuakseen molemmat edellyttävät inklusiivista
päätöksentekoa ja paikallista tietoa, Moore sanoo.


Lisätietoja:

Arktinen keskus, Lapin yliopisto:
Tutkimusprofessori John Moore,
john.moore@ulapland.fi, +358 40 019 4850 


Glacier Stewardship Program -ohjelman tutkimuslaitokset:

EPFL, Sveitsi 
CRBIP, Pasteur-instituutti, Pariisi Ranska 
Aberystwythin yliopisto, Wales, Iso-Britannia 
Huippuvuorten
yliopistokeskus (UNIS), Norja
ETHZ, Sveitsi 
WSL, Sveitsi 
Innsbruckin yliopisto, Itävalta 
Tibetan Plateaun tutkimusinstituutti
(ITP), Kiinan tiedeakatemia (CAS), Kiina 
Zürichin yliopisto,
Sveitsi 
Norwegian Water Resources and Energy Directorate (NVE),
Norja
Aarhusin yliopisto, Tanska 
Intian teknillinen insituutti
Indore 
Grazin teknillinen yliopisto (TU Graz), Itävalta 
Leedsin yliopisto, Iso-Britannia 
Center for Climate Repair,
Cambridgen yliopisto
Centre de recherche sur l’environnement alpin
(CREALP), Sveitsi 
Ljubljanan yliopisto, Slovenia 
Natural
History Museum (NHM), Lontoo, Iso-Britannia 
Kiinan tiedeakatemia
(CAS), Institute of Eco-Environment and Resources, Kiina 
Arktinen
keskus, Lapin yliopisto, Suomi 
Grenoble Alpes yliopisto (UGA),
Ranska 
Fraunhofer Institute for Cell Therapy and Immunology, Branch
Bioanalytics and Bioprocesses IZI-BB, Potsdam, Saksa 
Laboratoire
Chrono-environnement, CNRS UMR 6249, Marie et Louis Pasteurin yliopisto,
Ranska 
Stazione Zoologica Anton Dohrn, kansallinen biologian
instituutti, Italia
Masarykin yliopisto, Kokeellisen biologian laitos,
Tšekki
Cambridgen yliopisto, Iso-Britannia
Intin teknillinen
instituutti (IIT) Roorkee, Intia