Kansalaishavainnot ovat tärkeässä roolissa lumiolosuhteiden seurannassa

Teksti: Anne Raja-Hanhela

Kansalaistiede on toimintaa, joka osallistaa kansalaisia uutta tietoa tai
ymmärrystä tuottavaan toimintaan, jolla on aidosti tieteellinen tavoite. Lisäksi
kansalaistiede (citizen science) edistää yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja
tarjoaa mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. Kyse on siis toiminnasta, joka voi
olla yhtä aikaa helppoa, hyödyllistä ja hauskaa.

Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa työskentelevälle yliopistotutkija Sirpa
Rasmukselle kansalaishavaintojen potentiaali kirkastui entisestään
koronarajoitusten myötä.

– Kansainvälisessä Charter-hankkeessa meille tuli eteen tilanne, jossa
koronarajoitukset estivät tutkijoiden maastotyöt. Tarvitsimme kuitenkin
maastossa tehtyjä lumimittauksia satelliittiaineistojen rinnalle, jotta
tietäisimme, mitä satelliitit oikeastaan näkivät. Päädyimme kehittelemään
yksinkertaistetun ohjeistuksen olemassa olevasta lumimittauksen standardista,
jota jaoimme median ja yhteistyökumppaneittemme kautta. Saimme sopivia
havaintoja sekä ulkomaalaisilta kollegoilta että kotimaasta poronhoitajilta,
joiden kanssa olimme aiemminkin työskennelleet.

Rasmus muistuttaa, että monet asuvat, työskentelevät ja liikkuvat alueilla,
joilta tarvitaan kipeästi ympäristöhavaintoja. 

– Havainnot voivat liittyä esimerkiksi säähän, lumeen, jäähän, kasveihin tai
eläimiin. Havainnointi on usein hyvin helppoa, mutta vaatii sen, että ihminen on
paikalla. Tutkijoiden on mahdotonta kerätä niin paljon havaintoja, kuin tarve
olisi, ja tästä syystä havainnonteon joukkoistaminen on välttämätöntä.

Rasmus näkee tärkeäksi, että havainnointi on mielekästä ja antoisaa myös sitä
tekeville kansalaisille.

– Kansalaistieteeseen osallistuminen tuo tutkimuksen teon ja tutkimukselle
tärkeät aihepiirit tutummiksi ihan tavallisille ihmisille. Havainnontiin
osallistuminen antaa osallisuuden tunnetta ja merkityksellistä sisältöä
esimerkiksi eri-ikäisten harrastustoimintaan. Tutkimusmaailman ymmärrys ja
omaksi kokeminen palvelee pitkällä aikavälillä myös tutkimuksen arvostusta,
Rasmus pohtii.

Yhteistyötä poronhoitajien ja koulujen kanssa 

Sirpa Rasmus kiinnostui aikoinaan lumen ja jään geofysiikasta, mutta on sittemmin
tutkijanurallaan siirtynyt yhä monitieteisempiin lähestymistapoihin. Viime
vuosina yhtenä tutkimuskohteena on ollut poroelinkeinon sopeutuminen
ilmastonmuutokseen.

– Tiedossa oli, että poronhoitajat liikkuvat paljon Pohjois-Suomen maastossa ja
ovat kokeneita lumihavainnoijia. Työssään he ovat kiinnostuneita juuri samoista
asioista kuin tutkimusryhmämme: lumen tulosta ja lähdöstä, lumipeitteen
rakenteesta ja etenkin jääkerroksista lumessa. He tekevät arkisia havaintoja
näistä ja tekevät poronhoitoon liittyviä päätöksiä havaintojen perusteella.
Elinkeinossa on myös paljon perinteistä lumitietoa, joka siirtyy työssä
sukupolvelta toiselle ja joka on paikallista ja paikkasidonnaista. Tällaista
tietoa ei ”ulkopuolisella” tutkijalla voi olla, Rasmus kertoo.

Luonnossa työkseen liikkuvien lisäksi Rasmus kollegoineen tunnisti pian toiseksi
potentiaaliseksi yhteistyökumppaniksi koulut. 

Tutkija Leena Leppänen opasti rovaniemeläistä koululuokkaa lumitutkimuksen
saloihin talvella 2022. Kuva Philip Burges.

– Aloimme yhteistyön Lapin yliopiston LUMA-keskuksen ja Suomen LUMA-verkoston
kanssa, joissa lumiaiheisia materiaaleja kouluille oli aiemminkin tehty ja lumi
tunnistettu koululaisia kiinnostavaksi aiheeksi. On ”win-win”-tilanne, kun
kouluille saadaan hyvää talvikauden materiaalia ja uusia ideoita opiskelun
viemiseen ulos luokkahuoneesta ja samalla kertyy aineistoa lumitutkimusta
tukemaan.

Positiivisten kokemusten myötä Rasmus on yhdessä
kollegoidensa kanssa innostunut kansalaistieteen ajatuksesta yhä enemmän ja
toimintaa pyritään oman tutkimustyön ohessa kehittämään eteenpäin.

–
Olemme päässeet mukaan löyhään ja epäviralliseen verkostoon, joka kokoaa yhteen
Suomen lumitoimijoita sekä lumen havaintoihin ja kansalaistieteeseen
perehtyneitä tahoja. Verkoston kokouksia vetää SYKE ja tästä saattaa vielä
syntyä kiinnostavia uusia hankkeita ja avauksia, Rasmus arvelee.

Lumikausi julistetaan avatuksi Pyryn päivänä

Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus SYKE, Lapin yliopiston Arktinen keskus
ja Luontoliitto avaavat yhteisesti kansalaisten lumihavaintojen talvikauden
Pyryn päivänä 1.11.2023. 

Kyse on vuosittain järjestettävästä tapahtumasta, jonka yhtenä keskeisenä teemana
on tänä vuonna juuri kansalaistiede. 

Ensi vuonna Pyryn päivä järjestetään Rovaniemellä, ja silloinkin yhtenä teemana
ovat lumeen liittyvät kansalaishavainnot ja niiden kehittäminen.

– Pyryn päivässä luetaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa ”lumikauden avauksen
julistus”, jonka myötä myös kutsutaan ihan tavallisia ihmisiä tekemään
havaintoja lumisessa ympäristössään ja jakamaan niitä tutkimuskäyttöön, Rasmus
kertoo.

Niin tutkijoilla kuin muilla havaintojen tekijöillä lumimittaukset alkavat
kuopan kaivamisesta. Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa
tutkijavierailulla ollut Marina Falke suoritti lumimittauksia Sodankylässä
huhtikuun lopussa 2023. Kuva: Lisa König.