Adam Stepien seuraa arktista politiikkaa aitiopaikalta. Väitöstutkimuksen ohessa on syntynyt selvityksiä ja tapahtumia, jotka tukevat Suomea Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskaudella ja EU:ta arktisen politiikan toteutuksessa.

Parempaa ajoitusta ei olisi voinut kuvitellakaan. Puolalainen Adam Stepien pääsi
harjoitteluun Arktiselle keskukselle kreivinaikaan vuonna 2008. Kaksi mittavaa
projektia oli juuri polkaistu käyntiin ja niihin tarvittiin kipeästi lisää
tutkijoita.

– Olin todella onnekas. Pääsin heti mukaan
tutkimusryhmään, jossa pureuduttiin Euroopan unionia ja arktisia alueita
koskeviin kysymyksiin. Tärkeimpiä tutkimuskohteita olivat Euroopan
meripolitiikka ja arktinen merenhallinta.

Rovaniemi valikoitui
työharjoittelukohteeksi eritoten kahdesta syystä: arktiset alueet
erityispiirteineen kiehtoivat nuorta tutkijaa ja ympäristö oli hänelle
entuudestaan tuttu. Ensikosketus lappilaiseen kulttuuriin ja elämänmenoon
tapahtui jo vuonna 2005, jolloin Stepien tuli Rovaniemelle vaihto-opiskelijaksi.
Napapiiri veti hänet takaisin kuin magneetin napa.

– Rakastan
hiihtämistä ja Lapin luontoa. Suuri ero Puolaan on myös se, että kaikki tuntuvat
luottavan täällä toisiinsa. En väitä, että puolalaiset olisivat jotenkin
vähemmän luotettavia, mutta ihmisillä ei vain ole luottamusta toisiaan kohtaan.
Se johtuu historiasta.

"AdamStepien_PhotographerPiotr
Kuva:
Piotr Graczyk

Vaikka meripolitiikka ei ollut Stepienin ominta alaa, tarjosi harjoittelujakso
tärkeitä eväitä elämää varten. Samalla se avasi uusia ovia tulevaisuuteen. Lappi
oli ympäristönä niin viihtyisä, kiinnostava, turvallinen ja tutkimustukikohtana
vertaansa vailla, että kun väitöskirjan kirjoittamisen aika koitti, oli Stepien
jo pakannut tavaransa. Vuonna 2010 hän palasi Arktiselle keskukselle
väitöskirjan merkeissä ja sille tielleen jäi.

– Tällä hetkellä
yritän tehdä väitöskirjaani muun tutkimustyön ohella. Vuodesta 2013 lähtien olen
kuitenkin pääsääntöisesti vetänyt projekteja ja tehnyt niihin liittyvää
tutkimusta, joten väitöskirja on jäänyt vähän jälkeen. Olen saanut luvan ottaa
vapaata sen viimeistelyä varten, mutta minua tarvitaan myös täällä.

Väitöskirjan aiheet pyörivät aluksi kehitysyhteistyöasioiden ympärillä, mutta
aihe vaihtui lennossa viisi vuotta myöhemmin. Suurin syy vaihdokseen oli omien
intressien muuttuminen. Arktisen keskuksen tutkimusprojektit lisäsivät
entisestään Stepienin kiinnostusta Euroopan unionin arktisten alueiden
politiikkaa, hallintaa ja yhteistyötä kohtaan. Hänen tutkimusintresseihinsä
lukeutuvat myös vähemmistöryhmät, joista erityisenä kiinnostuksen kohteena on
saamelaispolitiikka.

– Myös Pro graduni koski vähemmistöryhmiä ja
niihin liittyvää politiikkaa. Tutkimuksen myötä erityisesti arktiset alueet ja
saamelaisuus nousivat tutkimusintressien kärkeen.

Väitöskirjan
kirjoittamisen Stepien uskoo tulevan päätökseen tämän vuoden aikana. Työ
Arktisen hallinnan tutkimusryhmän tutkijana pitää kuitenkin kiireisenä.

– En voi sanoa olevani ekspertti kaikessa, mutta olen yksi harvoista, jotka
voivat antaa panoksensa tutkimukseen niin monilla eri osa-alueilla. Nautin
työskentelystä kansainvälisessä työryhmässä Arktisessa keskuksessa, joka tarjoaa
hyvän ilmapiirin ja mahtavat puitteet tällaiselle tutkimukselle.

Adam Stepien

  • Tutkija Arktisen

    hallinnan tutkimusryhmässä     Arktisessa keskuksessa
  • Valtiotieteiden maisteri
  • Tutkimusintressejä: Euroopan unionin arktisten alueiden

    politiikka, arktinen hallinta, eri alojen välinen päätöksenteko, pohjoisen

    alkuperäiskansojen hallinta, periferioiden ja arktisten alueiden ja

    innovaatiot.
  • Lisätietoja:

    www.arcticcentre.org/stepien

Teksti ja kuva: Maria Paldanius