Sanna Kopra tutkii Kiinan ilmastopolitiikkaa ja arktista politiikkaa. Tutkijana häntä motivoi huoli ympäristöstä ja pyrkimys sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.

Kopra vietti alkuvuoden Tromssassa. Meren rannalla ja
valkoisten vuorten syleilyssä hän todella tunsi olevansa arktisessa kaupungissa.
Samaa tunnetta hän ei ole tavoittanut Rovaniemellä.

–
Ehkä Rovaniemi on niin tuttu, että se ei siksi tunnu arktiselta, Kopra pohtii.

Opiskellessaan
Kopra asui Rovaniemellä monta vuotta ja on palannut kaupunkiin usein. Syksystä asti
hänellä on ollut Arktisessa keskuksessa Kiinan nousu ja normatiivinen muutos arktisella alueella -tutkimusprojekti,
jota rahoittaa Suomen Akatemia.

Kopra asuu Mäntsälän
maaseudulla perheensä, koiriensa ja kanojensa kanssa. Hän tekee paljon töitä kotoa
käsin, mutta käy pari kertaa viikossa Helsingin yliopiston
Aleksanteri-instituutissa, jossa hän on vierailevana tutkijana ja jakaa työhuoneen
kollegojensa kanssa.

– On tärkeää olla osa jotakin
työyhteisöä myös fyysisesti eikä vain etänä.

Tutkijana
Kopra tunnetaan pitkäjänteisestä kiinnostuksestaan Kiinan ilmastopolitiikkaan. Hän
aloitti aiheen parissa jo kandi- ja maisterivaiheissa Lapin yliopistossa. Tampereen
yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessaan hän käsitteli Kiinan vastuukäsityksiä
ilmastopolitiikassa. Kopra on ollut kahdesti vaihdossa Kiinassa – vuoden Pekingissä
ja puoli vuotta Shanghaissa – ja puhuu kiinaa. Hieman yllättäen hän ei kuitenkaan
määrittele itseään Kiinan tutkijaksi.

– Koen olevani ensisijaisesti
politiikan tutkija. En halua mennä liian syvälle Kiinan sisäpolitiikkaan, sillä
kiinnostukseni on kansainvälisessä politiikassa.

"Sanna

Kopran
tutkimusaiheet ovat suorastaan hengästyttävän laajoja: Kiinan ilmastopolitiikka ja
arktinen politiikka. Miten sellaiset aiheet voi saada haltuun?

Kopra
lähestyy aiheita teoria edellä. Hän ei yritäkään tutkia kaikkea, mitä Kiina tekee
tai suunnittelee tekevänsä ilmastopolitiikassa, vaan tarkastelee aihetta esimerkiksi
suurvaltojen ilmastovastuun käsitteen kautta.

–
Millaista suurvaltavastuuta ilmastopolitiikassa voi ajatella olevan? Mitä tämä
tarkoittaa arktisessa kontekstissa?

Suurvaltavastuusta
puhutaan perinteisesti kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden kohdalla.
Lähtökohtana on, että suurvalloilla on maailmanrauhasta suurempi vastuu kuin muilla
mailla.

– Koska ilmastonmuutos haastaa kansainvälistä
turvallisuutta, voimme ajatella, että suurvalloilla on suurempi vastuu myös
ilmastonmuutoksen vaikutusten hillinnästä ja niihin sopeutumisesta. Mutta miten
suurvaltojen pitäisi kantaa vastuunsa? Pitäisikö niiden näyttää esimerkkiä muille
maille tai ottaa johtava rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa?

Suurvaltojen
suurempaan vastuuseen viitataan myös Suomessa, kun kysytään, miksi suomalaisten
pitäisi vähentää lentämistä, lihansyöntiä ja autoilua, ”kun Kiinakaan ei tee
mitään”.

– Se ei pidä enää paikkansa. On totta, että
Kiina esimerkiksi rakentaa ja sijoittaa yhä hiilivoimaan, mutta samaan aikaan Kiina
on ilmastokysymyksissä paljon yhteistyöhaluisempi kuin esimerkiksi Yhdysvallat – ja
Kiinan rooli kasvaa koko ajan.

Kiinan syyttäminen on
ylipäätään ristiriitaista, kun tavarantuotantoamme – eli päästöjämme – on
ulkoistettu merkittävästi juuri Kiinaan. Silti päästömme asukasta kohden ovat
suuremmat.

Tutkijana Kopraa motivoivat huoli
ympäristöstä ja usko sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.

–
Haluan tehdä oman osuuteni edistääkseni rauhanomaista yhteistyötä ja
kulttuurienvälistä ymmärrystä.

Sanna Kopra

  • Tutkijatohtori
  • Työskentelee arktisen hallinnan tutkimusryhmässä Arktisessa keskuksessa
  • Tutkimusintressinä kansainvälinen politiikka, erityisesti Kiinan

    ympäristöpolitiikka ja arktinen politiikka
  • Motto: ”Tutkimuksen tavoitteena on tehdä maailmasta parempi paikka

    kaikille.”
  • Kotisivut ja profiili Lacris-tutkimustietojärjestelmässä

Lue
lisää Kiinasta arktisella alueella.

Teksti: Marjo
Laukkanen
Kuvat: Kimmo Brandt