Kasvo: Pääkaupungin kasvatti tutkii arktisten alueiden urbaania arkea

Kun Rovaniemestä puhutaan arktisena kaupunkina, jää kaksi olennaista seikkaa helposti huomiotta: arktisuuden yhteys historiaan ja paikallisuuteen on Rovaniemellä varsin vähäinen, eikä kaupunki hyödynnä arktista kaupunkiluontoa parhaalla mahdollisella tavalla osana identiteettiään.

Tätä mieltä on Arktisen keskuksen kestävän kehityksen tutkimusryhmän pioneeri ja
tutkimusprofessori Monica Tennberg.

– Rovaniemi on
90-luvulta lähtien rakentanut arktista identiteettiä. Mutta mitä se merkitsee ja
missä se näkyy? Mitä tarkoittaa arktinen kaupunkilaisuus ja miten se ilmenee
arjessa? Nämä ovat tämän hetkisen tutkimustyöni tärkeimpiä tutkimuskysymyksiä,
Tennberg sanoo.

Ketterä vertailukohta Rovaniemelle on Norjan
Tromssa, jota pidetään läntisen naapurimaamme arktisena pääkaupunkina. Liki
identtistä identiteettiä rakentavien kaupunkien väliset erot ja yhteneväisyydet
kuuluvat myös Tennbergin tutkimustyöhön. Millaista on tromssalainen arktisuus?
Eroaako se jotenkin rovaniemeläisestä, vai onko arktisuus samanlaista
kaikkialla?

– Arktisuus on muuttuva käsite ja sellaisenaan
mielenkiintoinen tutkimuskohde. Itse olen enenevässä määrin siirtynyt pois
valtiokeskeisen politiikan piiristä ja mennyt kohti arktista arkea ja urbaania
arktisuutta. Se tarkoittaa arktisen arjen asioiden ja ilmiöiden, kuten vaikkapa
nastakengillä kävelyn, tutkimista.

Kuva: Monica Tennberg

Valtiokeskeisellä politiikalla Tennberg viittaa tutkijanuransa aiempiin
painopisteisiin. ”Punavuoren kuplan” kasvatti muutti lisensiaatin ja
väitöskirjan vuoksi Lappiin ”väliaikaisesti” vuonna 1992, ja hän on tutkinut
muun muassa ilmastonmuutokseen sopeutumista hallinnan näkökulmasta. Vuodesta
2004 Tennberg on toiminut tutkimusprofessorina Lapin yliopiston Arktisessa
keskuksessa vetäen kestävän kehityksen tutkimusryhmää.

– Arktiselle
keskukselle siirtyminen oli hieno juttu. Meillä on 12 hengen aktiivinen
tutkimusryhmä, jossa jokainen hoitaa oman sapluunansa, mutta on samalla osa
isompaa yhteisöä. Välillä sitä ihan unohtaa, miten mahtava työympäristö Arktinen
keskus onkaan!

Urbaanin arktisen arjen tutkimus on tutkimuskohteena
ainutlaatuinen laatuaan. Aihetta tutkitaan vähän ja tutkittavaa on paljon. Asian
ytimeen pääseminen ja sieltä vastausten löytäminen vaatii omanlaisiaan tutkimus-
ja aineistonkeruumenetelmiä, joita Tennbergin kohdalla voisi kuvailla
tutkimukseen sopivin termein: arkinen ja urbaani. Se tarkoittaa sitä, että
tutkimuksessa on hyvin käytännönläheinen ote.

– Aineistoni on
todella monipaikkaista. Olen kerännyt materiaalia niin kävelemällä,
valokuvaamalla kuin asiantuntijoita haastattelemalla. Olen selvittänyt huolella
Arktikumin puiston historiaa, mihin olen saanut paljon apua Lapin
maakuntakirjastosta. Aihetta ei ole juuri kukaan muu tutkinut, Tennberg kertoo.

Oman lisänsä tutkimukseen tuovat myös itse kerätty havaintomateriaali ja
sosiaalinen media. Tärkeään rooliin on noussut esimerkiksi Facebook-ryhmä
Rovaniemen entiset nuoret. Siellä arktista arkea eläneet lappilaiset jakavat
rakkaita muistojaan ja mustavalkokuvia, jotka puhuvat omaa kieltään Rovaniemen
historiasta ja kaupungin kasvutarinasta arktiseksi kaupungiksi, jossa myös
arktinen tutkimus kukoistaa.

Kuva:
Monica Tennberg

Monica Tennberg

• Yhteiskuntatieteiden tohtori
• Tutkimusprofessori, Arktisen keskuksen kestävän kehityksen tutkimusryhmä
• Tutkimuskohteina arktisen poliittisuus, ilmastonmuutokseen sopeutumisen
  
  hallinta, arktinen kaupunkilaisuus ja arktisen arjen poliittinen talous
• Motto: Arktisuus rakentuu moninaisista visioista ihmisten, resurssien ja
  
  alueiden muodostamista sirpaleisista kokonaisuuksista, jota yhdistävät monet
  
  mutta usein epätasa-arvoiset vuorovaikutussuhteet, verkostot ja
  
  kumppanuudet.
• Monica Tennbergin julkaisuihin ja hankkeisiin voi tutustua Lacris-tutkimustietojärjestelmässä

Monica Tennberg esittelee tutkimustaan arktisesta kaupunkilaisuudesta
Rovaniemellä Arctic Caféssa 29.11.2018 klo 15. Arktikumin
kirjastossa järjestettävään tilaisuuteen on vapaa pääsy ja sitä
voi seurata myös verkossa. Tervetuloa!

Haastattelu ja
pääkuva: Maria Paldanius