Arktinen alue kohtaa parhaillaan monia muutoksia. Niiden herättämä kiinnostus näkyy myös erilaisten aluetta koskevien raporttien ja selvitysten määrässä. Osataanko niissä tarkastella monimutkaisia ilmiöitä toisiinsa vaikuttavina kokonaisuuksina ja siirtyvätkö selvitysten tulokset päätöksentekoon?

Charter on mittava
EU Horizon2020 -hanke, joka on ollut käynnissä vuodesta 2020 asti. Sen
päätavoitteena on ollut edistää arktisten yhteisöjen sopeutumiskykyä muutoksiin
ilmastossa ja luonnon monimuotoisuudessa.

Samalla hanke on
selvittänyt, miten sen keskeisiä tutkimusteemoja käsitellään erilaisissa
raporteissa, selvityksissä ja politiikkadokumenteissa. Tätä käsittelevä tutkimus
on juuri julkaistu arvostetussa One Earth -julkaisussa.

Tutkijat vertailivat
erilaisia arktisia arviointiraportteja ja politiikkaa ohjaavia linjauksia.
Tarkoitus oli selvittää, miten näissä dokumenteissa käsitellään pohjoisen alueen
maankäyttöä, luonnon monimuotoisuutta, ilmastonmuutosta sekä paikallisia
yhteisöjä ja elinkeinoja, kaikkia yhdessä. Eli miten käsitellään näiden asioiden
monimutkaisia linkityksiä, ei niinkään asioita itsessään.

–
Arktiselta alueelta on tehty valtava määrä päätöksentekijöille suunnattuja
raportteja tuoreimmasta tieteellisestä tutkimuksesta. Joku on sanonut, että koko
maailmassa arktisella alueella on tehty eniten selvityksiä asukasta kohti,
kertoo tutkija Sirpa Rasmus Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta.

Selvitysten lisäksi on olemassa lukuisten eri tason toimijoiden tekemiä arktisia
strategioita ja toimintaohjelmia. Näistä tutkijat valikoivat 80 dokumenttia
Charter -hankkeen tutkimusalueen mukaan. 

– Meitä kiinnosti se,
tarkastelevatko tällaiset raportit ja politiikkaa ohjaavat linjaukset
monimutkaisia ja suuria kysymyksiä erillisinä asioina vai yhteenliittyvinä ja
toisiinsa kytkeytyneinä muutosvoimina, jollaisia ne oikeasti ovat, Rasmus
jatkaa.

Taustalla on Rasmuksen mukaan se, että on tärkeää ymmärtää,
miten asioita käsitellään ”oikeassa maailmassa”, hallinnon ja politiikan
pelikentillä. Tutkimuksen tekemisen yksi tavoite on vaikuttaa
päätöksentekijöihin ja saada aikaan pieniä askeleita kohti parempaa.

Paikallisyhteisöjen
rooli jää varjoon

Nopeasti muuttuvassa ympäristössä
arktisen alueen yhteisöt ja elinkeinot ovat haavoittuvia. Rasmuksen mukaan
niillä on kuitenkin myös potentiaalia vaikuttaa laajasti ilmastonmuutoksen
hillintään ja luontokadon pysäyttämiseen, kunhan mahdollisuudet tunnistetaan ja
tunnustetaan.

"Poroja
Pohjoisen
erilaiset maankäyttötavat vaikuttavat suuresti perinteisten elinkeinojen kuten
poronhoidon toimintaedellytyksiin. Kuva: Matti Kantola. 

Tekstejä tarkastelleiden tutkijoiden mielestä arktisen alueen tulevaisuuteen
kaikkein eniten vaikuttavien seikkojen keskinäisiä yhteyksiä ymmärretään jo
melko hyvin. 

– Dokumenteista löytyi jopa yllättävän paljon
”nexus-ajattelua”, eli yllä mainittujen asioiden käsittelyä toisiinsa liittyvänä
kokonaisuutena. Kuitenkin tiettyjä linkityksiä painotettiin vahvemmin kuin
toisia, Rasmus toteaa.

Tutkijat havaitsivat isoja eroja myös siinä,
mihin suuntaan vaikutuksia ajateltiin olevan, tai nähtiinkö esimerkiksi ilmasto
ja luonnon monimuotoisuus molempiin suuntiin vuorovaikuttavina asioina. 

– Erityisesti silmiinpistävää oli, miten harvoin paikalliset yhteisöt ja
elinkeinot nähtiin sellaisina toimijoina, joilla on mahdollisuutta ja valtaa
vaikuttaa näihin muihin isoihin kysymyksiin. Kuitenkin monet perinteiset
elinkeinot vaikuttavat vahvasti elinympäristöönsä ja käyttävät maata laajalti.
Samalla tavoin ”uhrin” asemassa nähtiin olevan luonnon monimuotoisuus, Rasmus
kertoo.

Millaisia johtopäätöksiä ja ohjeistusta tutkijat antavat
jatkossa laadittaville politiikkasuosituksille?

– Ajatuksemme on,
että päätöksenteko ja muutokseen tähtääminen onnistuvat paremmin, jos asiat
ymmärretään ja niitä käsitellään kokonaisuutena, ei erillisinä asioina.
Tällainen kokonaisvaltaisempi hallinta vaatisi paljon nykyistä enemmän
ymmärrystä ja kommunikointia yli sektori- ja valtiorajojen sekä paikallisen
tason kanssa. Kaikki tämä kuulostaa nykyisessä tilanteessa melko utopistiselta,
mutta on silti tavoittelemisen arvoista, Rasmus toteaa.


Policy documents considering biodiversity, land use, and
climate in the European Arctic reveal visible, hidden, and imagined
nexus approaches




One
Earth, Volume 7, Issue 2, 16 February 2024, Pages 265-279