Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa tehdään paljon tutkimusta, joka vaatii erilaisten näytteiden käsittelyä laboratorio-olosuhteissa. Tutkijat huokaisivat helpotuksesta, kun asianmukaiset tilat viimein valmistuivat.

Teksti: Anne Raja-Hanhela
Kuvat: Matti
Kantola

Arktisessa keskuksessa on sen perustamisesta lähtien tehty kasvillisuuteen,
maaperään, paleoekologiaan ja jäätiköihin keskittynyttä tutkimusta, joka on
nojannut korkeatasoiseen ja ajanmukaiseen laboratorioanalytiikkaan. 

Yksi tällaista tutkimusta tekevistä henkilöistä on yliopistotutkija, kasvi- ja
maaperäekologi Sari Stark.

– Aikoinaan Arktikum-taloon kaavailtiin laboratoriota, mutta sille ei annettu
rakennuslupaa. Rovaniemellä oli tuolloin käytössä useita julkisia laboratorioita
ja toimijoita kannustettiin yhteistyöhön. Sittemmin laboratoriotiloja on yksi
toisensa jälkeen lopetettu, Stark kertoo.

Monien vuosien ajan Stark kollegoineen hyödynsikin Metsäntutkimuslaitoksen
(Metla) tiloja Rovaniemen Etelärannassa. Vuodesta 2015 tilat siirtyivät osaksi
nykyistä Luonnonvarakeskusta (Luke). Muutamaa vuotta myöhemmin Luke teki
päätöksen siirtää Rovaniemellä olevan laboratorioanalytiikkaan keskittyvän
toiminnan Oulun toimipisteeseen. Laboratorio suljettiin vuonna 2021, jolloin
Arktiselle keskukselle ei jäänyt enää yhteistyölaboratoriota
hankkeisiinsa. 

Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston yhteisen ponnistuksen tuloksena
vuonna 2022 avattiin uudet laboratoriotilat Lapin ammattikorkeakoulun
Rantavitikan kampukselle. Lapin korkeakoulukonsernin biolaboratorio on nimitys
kokonaisuudelle, johon kuuluvat sekä ammattikorkeakoulun opetuksessa ja
tutkimus- ja kehityshankkeissa hyödynnettävä laboratorio että Arktisen keskuksen
analyysilaboratoriotilat. 

Sari Stark on erittäin tyytyväinen, että tilat ovat nyt käyttövalmiit. Tuleva
kesä on varsinaisesti ensimmäinen maastokausi, jonka näytteet päästään
analysoimaan uudessa laboratoriossa.

– Oma tutkimukseni liittyy ympäristömuutosten vaikutuksiin maaperän hiilen ja
ravinteiden kierrossa ja sitä tutkitaan määrittelemällä maaperän mikrobiologisia
prosesseja. Ilman laboratorioanalyysejä ei voisi oikeastaan tutkia mitään
maaperään liittyvää, Stark selventää asianmukaisten tilojen merkitystä. 

Olemassa oleva infrastruktuuri on Starkin mukaan tärkeää myös tutkimusrahoituksen
hakemisen näkökulmasta.

– Kun nyt suunnittelemme uusia hankkeita ja haemme rahoitusta, voi luottaa
siihen, että tarvittavat analyysit pystytään toteuttamaan omissa tiloissa. 

Hyvä esimerkki korkeakoulukonsernin yhteistyöstä

Mitä uusissa laboratoriotiloissa sitten voi tehdä? 

– Tilat on suunniteltu ja rakennettu niin, että laboratorio soveltuu
monipuolisesti maa- ja kasvinäytteiden käsittelyyn. Lisäksi esimerkiksi
kollegani Mari Kuoppamaa on erikoistunut paleoekologiaan, eli kasvillisuuden
jääkauden jälkeisen historian tutkimukseen. Laboratoriossa voidaan tehdä
siitepölyanalyysejä järvisegmentti- ja turvenäytteistä, joiden avulla pystytään
rekonstruoimaan vuosituhansia sitten vallinnut kasvillisuus, Stark kertoo.

Lapin ammattikorkeakoulun käytössä on puolestaan muun muassa esikäsittelytiloja
ja opetuskeittiö. 

Starkin mukaan erilaisiin tarpeisiin soveltuvien laboratoriotilojen tuominen
samaan kokonaisuuteen tuo mukanaan monia synergiaetuja.

– Suunnitteluvaiheessa mietimme tarkasti, ettemme rakenna päällekkäisiä
toimintoja ja investoi turhaan samoihin laitteisiin. Vaikka laboratoriotilat
ovat osin hyvin erilaisessa käytössä, on myös monia yhteisiä tarpeita kuten
välinehuolto, kuivausuunit ja hehkutuskaapit. Lisäksi tiloihin rakennettiin
yhteinen kemikaalien säilytys, kuten paloturvakaappi ja happo-emäs
-kaappi. 

Uusissa tiloissa on työskennelty nyt reilu puoli vuotta. Kun tutkijat ja
opettajat kohtaavat toisiaan arjessa ja tullaan tutuiksi toisten tekemisistä,
syntyy myös uusia ideoita ja yhteistyömahdollisuuksia. 

– Olemme jo pohtineet, miten meidän osaamistamme voisi hyödyntää
ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kursseilla. Esimerkiksi agrologit tekevät
maaperäanalyysejä ja tässä opetustyössä Arktisen keskuksen tutkijoiden osaamista
ja näitä uusia tiloja voi jatkossa hyödyntää enemmän.  

Yksi mielenkiintoinen yhteistyösuunta on myös Lapin yliopiston taiteiden
tiedekunta.

– TTK:n kanssa olemme viritelleet yhteistyötä erityisesti
tekstiilisuunnittelupuolen kanssa. Biotaiteet on mielenkiintoinen alue, jossa
ollaan kiinnostuneita laboratoriotilojen tarjoamista mahdollisuuksista
opetuksessa.  

Alkavan kesän maastokauden jälkeen tutkija Sari Stark pääsee analysoimaan
näytteitä uusissa tiloissa. 

Laboratoriotilojen ylläpito vaatii erityisosaamista

Sari Stark suhtautuu innostuneesti tilojen monipuoliseen käyttöön esimerkiksi
opetuksessa, mutta hän muistuttaa kuitenkin, että tilojen käyttöön liittyy
paljon erityisvaatimuksia.

Mitä monipuolisemmin ja useampien toimesta laboratoriotilaa käytetään, sitä
enemmän vaaditaan myös ylläpitoa ja huolehtimista, jotta tilat pysyvät hyvässä
kunnossa. Laboratoriossa ei voi kuka tahansa toimia itsekseen, vaan asiat pitää
osata tehdä tarkasti ja turvallisesti.

– Voi koitua isojakin vahinkoja tutkimustyölle, jos näytteitä käsitellään
huolimattomasti. Vieläkin tärkeämpää on varovaisuus vaarallisten kemikaalien
käsittelyssä, Stark muistuttaa.

Laboratorion käyttöön laaditaan hyvät laboratoriokäytännön periaatteet ja säännöt
kaikille käyttäjille, jotta tutkimuksen tulokset ovat laadukkaita ja
laboratorion käyttö kaikille turvallista.

– Ohjeistusten lisäksi tarvitaan kuitenkin myös jatkuvaa käytännön perehdytystä.
Toivottavasti henkilöresurssit saadaan järjestettyä siten, että ammattitaitoinen
henkilö voi ottaa kokonaisvastuun tilan kunnossapidosta, jotta isosta ja
tärkeästä investoinnista pystytään pitämään huolta parhaalla mahdollisella
tavalla. 

Laboratorion perustamiseen ja käyttöönottoon saatiin rahoitusta Euroopan
aluekehitysrahaston (EAKR) rakennerahasto-ohjelmasta ”Kestävää kasvua ja työtä
2014–2020”.