Lapista löytyy useita tärkeitä lintualueita

Lapin yliopiston Arktisen keskuksen Luontoselvitys- ja YVA-palveluiden Lapin
lintukohteet (LapLinko) –projektin lopputuotteena on valmistunut julkaisu Lapin
tärkeät lintualueet sekä karttaesite Lapin lintureiteistä. Vuosina 2012-2015
toteutetun hankkeen aikana määritettiin Lapin maakunnallisesti arvokkaat
lintujen kerääntymispaikat ja pesimäalueet sekä koottiin havaintoja
suurikokoisten lintulajien päämuuttoväylistä. Tutkimusalue kattoi pinta-alaltaan
miltei koko Lapin maakunnan.

Maakunnallisesti tärkeitä
lintualueita erityisesti Rovaniemellä ja Sodankylässä

LapLinko-projektin aikana Arktisen keskuksen ja Metsähallituksen
linnustokartoittajat sekä Lapin lintuharrastajat havainnoivat kevät-, kesä- ja
syyskerääntymiä sekä kartoittivat liki kolmen sadan eri puolilla Lappia
sijaitsevan kohteen pesimälinnuston. Tarkastelluista kohteista kaikkiaan 174
määritettiin pesimälinnustonsa perusteella arvokkaiksi lintualueiksi.
Kuntakohtaisessa tarkastelussa lintukohteita löytyi eniten Rovaniemeltä ja
Sodankylästä; 27 kohdetta kummankin kunnan alueelta. Kittilästä ja Ylitorniolta
arvokkaita kohteita määritettiin 17 sekä Enontekiöltä 16.

Linnustoltaan arvokkaiksi kerääntymäalueiksi määritettiin kaikkiaan 135
kohdetta. Kevät-, kesä- ja syyskerääntymäkohteita oli lähes yhtä monta kutakin
ja erityisesti niitä löytyy Lounais- ja Etelä-Lapista.

Lapin
soilla ja lintuvesillä arvokkaita kohteita

Maakunnallisesti
tärkeiden lintujen kerääntymäalueiden valinta perustui valtaosin
lintuharrastajien ilmoittamiin havaintoihin. Elinympäristöittäin tarkasteltuna
suurin osa linnustoltaan arvokkaista kerääntymäalueista oli lintuvesiä (132).
Kolmen suon todettiin olevan tärkeitä kerääntymäalueita metsähanhille ja
kurjille.

Pesimälinnustokartoitusten avulla koottu aineisto
jaoteltiin niin ikään elinympäristöittäin. Linnustoltaan arvokkaiksi
pesimäalueiksi LapLinko –projektissa kartoitetuista alueista voitiin katsoa 130
kohdetta. Näistä suokohteita oli 69 ja lintuvesiä 58. Pesimälinnustolle
arvokkaita kulttuuriympäristökohteita sekä metsä- ja tunturikohteita
tarkasteluissa löydettiin kutakin alle kymmenen. Linnustoltaan tärkeät
kulttuuriympäristökohteet ja metsät keskittyivät eteläiseen Lappiin, lintuvedet
Lapin keski- ja eteläosiin sekä tunturikohteet Enontekiölle. Suokohteet
jakaantuivat suhteellisen tasaisesti. Maakunnallisesti tärkeitä koskikarojen
talvisia kerääntymäkohteita ovat esimerkiksi Ylitornioin Luonionkoski ja
Pessakoski sekä Inarin Jurmukoski.

Lintualueita ei pyritty
asettamaan paremmuusjärjestykseen. Monet kohteista, esimerkiksi Enontekiön
Sotkajärvi, Ivalojoen suisto, Pellojärvi-Säynäjäjärvi, Harjulampi ja
Ounasjokisuisto Rovaniemellä sekä Ylitornion Meltosjärvet, ovat tärkeitä sekä
kerääntymä- että pesimäalueina.

Lapin ylitse kulkee kolme
päämuuttoväylää

Lapin muuttoväylät pystytään tällä hetkellä
esittelemään vain karkella tasolla havainnointiaineiston puutteellisuuksien
vuoksi. Lapin ylitse katsotaan kulkevan kolme suurikokoisille lintulajeille
kuten laulujoutsenelle, metsähanhelle ja kurjelle merkittävää muuttoväylää. Yksi
näistä seuraa Tornionjoki-Muonionjoki –linjaa kohti pohjoista, toinen myötäilee
Kivalojoen vaarajaksoa Kuolan suuntaan ja kolmas kulkee Kemijokiuomaa pitkin
koilliseen. Sopivat levähdys- ja ruokailupaikat ovat tärkeitä muuttoreittien
varrella. Lepäily- ja ruokailualueita tarjoavat esimerkiksi laulujoutsenelle
Kemijärvi, Ounasjokisuisto, Tornionjoki, Muonionjärvi sekä Enontekiön
Könkämäeno. Kurjet puolestaan ruokailevat Kemijärven Kostamossa ja Rovaniemellä
Oikaraisessa.

Lapin merkittävimmät lintualueet esitellään
julkaisussa

LapLinko –projektin aikana kootun aineiston
pohjalta syntyi Lapin tärkeät lintualueet –julkaisu, jossa esitellään Lapin
arvokkaimmat lintualueet elinympäristöittäin yksityiskohtaisine
lajistokuvauksineen. Alueellista linnustotietoa on nyt koottuna
ympäristöviranomaisten, luontomatkailusektorin sekä luontoharrastajien käyttöön.
LapLinko –hanke toteutettiin Euroopan aluekehitysrahaston tuella. Rahoituksesta
vastasivat Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Lapin liitto, Lapin
yliopisto ja Metsähallitus. Muita yhteistyötahoja olivat Lapin lintutieteellinen
yhdistys, Helsingin yliopiston luonnontieteellinen keskusmuseo sekä BirdLife
Suomi.

Lisätietoa:

Erikoistutkija
Jukka Jokimäki, puhelin 0400 138 802, jukka.jokimaki(at)ulapland.fi
Tutkija Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki, marja-liisa.kaisanlahti(at)ulapland.fi

Julkaisu on saatavissa myös internetistä:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-484-827-5