Yhteiskunnan, asenteiden ja poronhoitoperinteiden muuttuminen, lisääntynyt sukupuolten tasa-arvo, korkeampi koulutustaso, teknologian kehitys ja muut tekijät muuttavat ja monipuolistavat naisten toimijuutta poronhoidossa.

Naisten toimijuutta poronhoidossa käsittelevä tutkimus julkaistiin helmikuussa 2026 tieteellisessä julkaisussa Journal of Rural Studies. Tutkijat tarkastelevat naisten roolia poronhoidossa keskittymällä naisten omiin näkemyksiin ja arkipäivän kokemuksiin. Artikkelin kirjoittajat työskentelevät Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa, Oulun yliopistossa ja Lapin ammattikorkeakoulussa.

Naispuolisille poronhoitajille pidetyissä työpajoissa kävi ilmi, että poronhoidon fyysisesti raskaiden ydintehtävien lisäksi naiset pitävät perheyrityksen ja kotitalouden moninaisia tehtäviä keskeisenä osana poronhoitoa.

– Erilaiset toimistotyöt kuten taloussuunnittelu, kirjanpito, tuki- ja korvaushakemusten kirjoittaminen, porotilastojen laatiminen ja tarviketilaukset ovat usein naisten tekemiä töitä. Toisaalta myös kotitaloustyöt kuten lasten ja kotieläinten hoitaminen, perheen sosiaalisen elämän koordinointi, emotionaalinen tukeminen, kokonaiskuvan valvominen sekä päivittäisestä logistiikasta huolehtiminen ovat osa poronhoitajaperheen arjen kokonaisuutta, joista naiset kantavat vastuuta, kertoo tutkija ja poronhoitaja Iida Melamies.

Naisten osuus poronomistajina kasvaa

Poronomistajien kokonaismäärä on vähentynyt viimeisten kolmenkymmen vuoden aikana noin 7500 henkilöstä reiluun 4300:aan. Naispuolisten poronomistajien määrä on kuitenkin pysynyt suunnilleen samana, mikä tarkoittaa, että naisten suhteellinen osuus poronomistajista on kasvanut. Myös naisten omistamien porojen osuus on kasvanut vähitellen.

Naisten omistamien porojen määrän kasvu on merkityksellistä päätöksenteon kannalta, koska paliskunnan osakkaiden äänioikeudet määräytyvät heidän omistamansa poromäärän perusteella. Porotalouden hallinnollisissa tehtävissä naisten osuus on ollut ja on yhä selvästi miehiä pienempi, vaikka naisten määrä paliskuntien hallituksissa ja henkilöstössä onkin lisääntynyt 1980-luvulta tähän päivään, kertoo tutkija Minna Turunen.

Teknologian kehittyminen ja korkea koulutustaso tuovat uusia mahdollisuuksia

Tutkimuksen aikana toteutetuissa poronaisille suunnatuissa työpajoissa osallistujat kokivat teknologian kehittymisen ja digitalisaation tukevan tasa-arvoisempaa työnjakoa ja edistävän naisten toimijuutta poronhoidossa.

Työpajoihin osallistuneet kokivat, että esimerkiksi parempien ajoneuvojen ansiosta myös naisten on helpompi työskennellä kaukana kotoa ja toisaalta esimerkiksi suunnistaminen syrjäisille laitumille on porojen GPS-kaulapantojen ja nettiyhteyden avulla on helpompaa.

Poronhoitoperheissä naiset ovat usein koulutettuja ja he hakeutuvat työelämään kodin ulkopuolelle. Vaikka kouluttautuminen vie aikaa poronhoidolta, se myös tarjoaa naisille mahdollisuuden tuoda paliskunnille uutta osaamista. Poronhoitoon on syntynyt myös kokonaan uusia toimintatapoja ja rooleja, joissa naiset ovat aktiivisia, esimerkiksi maankäyttöneuvottelujen ja sosiaalisen median kautta tapahtuvan viestinnän kautta.

Naisten rooliin poronhoidossa ovat vaikuttaneet myös yhteiskunnassa laajemminkin muuttuneet sukupuoleen liittyvät odotukset ja oletukset. On yleistymässä ajatus, että työtehtävissä ja työnteon tavoissa tärkeämpiä ovat henkilökohtaiset ominaisuudet kuin sukupuoli.

Alkuperäinen englanninkielinen tutkimusartikkeli on luettavissa verkossa.

Julkaisun tiedot: Reindeer husbandry is more than herding – Contemporary roles of women in reindeer husbandry in Finland. Journal of Rural Studies Volume 122, February 2026.

Lisätietoja:

Minna Turunen, yliopistotutkija, Lapin yliopiston Arktinen keskus
040 539 1182, minna.turunen@ulapland.fi

Sirpa Rasmus, yliopistotutkija, Lapin yliopiston Arktinen keskus
040 484 4358, sirpa.rasmus@ulapland.fi

Iida Melamies, Lapin yliopiston Arktinen keskus
040 8359598, iida.melamies@ulapland.fi

Teresa Komu, Oulun yliopisto
0503020355, teresa.komu@oulu.fi