Poronhoidon, maatalouden, asutuksen ja lomarakentamisen välisten ongelma- ja ristiriitatilanteiden hallitseminen onnistuu, jos kiistojen keskeiset osapuolet sekä paliskunnat saadaan tekemään yhteistyötä keskenään. PALOMA-hankkeessa Kuusamon alueella toteutettu Porovahti-palvelu on hyvä työkalu, jonka käytön jatkamisella paikallisesti voitaisiin myös vähentää konflikteja.

PALOMA-hankkeen toteuttivat yhteistyössä Luonnonvarakeskus (Luke), Lapin
yliopiston Arktinen keskus ja Suomen ympäristökeskus SYKE. Arktisesta
keskuksesta hankkeeseen osallistuivat tutkijat Sirpa Rasmus 
ja Mia Landauer. 

– Poroihin suhtautuminen
vaihtelee kovasti. Kuusamossa osa asukkaista reagoi pihaporoihin hyvin
kielteisesti, osa neutraalisti, ja joillekin mökkiläisille poro on eksoottinen
lisä. Jännitteet johtuvat osaltaan selvistä haitoista ja vahingoista, joita
porot viljelysmailla ja pihoissa aiheuttavat, pohtii PALOMA-hanketta johtanut
tutkimusprofessori Juha Hiedanpää Lukesta.

Porovahdista
pidettiin

Kesällä 2019 PALOMAssa kerättiin
Porovahti-puhelinpalvelun ja nettilomakkeen avulla tietoja porokohtaamisista.
Asukkailla oli mahdollisuus ilmoittaa palveluun väärässä paikassa, kuten
pihoissa ja pelloilla, olevista poroista. Ongelmasta ilmoittaneet yhteydenotot
dokumentoitiin ja välitettiin paliskuntiin. Paliskunnat puolestaan raportoivat
takaisin porovahdille tehdyistä toimenpiteistä. 

Hankkeen
aikana Porovahti-palveluun tuli noin 500 ilmoitusta. Näistä liki puolet koski
poroja asuintalojen pihalla. Loput jakaantuivat melko tasan maanviljelysalueille
ja loma-asutusalueille. 

– Porovahti koettiin neutraaliksi
tiedon välittäjäksi. Sekä ilmoittajat että paliskunnat toivoivat palvelun
jatkuvan Kuusamossa, kertoo Hiedanpää.

Uusien toimintatapojen
luomiseksi perustettiin eri osapuolista koostuva paikallinen yhteistyöryhmä,
joka pohti Porovahti-palvelun esiin nostamia ongelmia. Ryhmä tarjosi
mahdollisuuden osapuolten tapaamisille, ratkaisukeskeiselle keskustelulle ja
tiedottamiselle. Ryhmä piti tärkeänä, että toimintaa jatkettaisiin onnistuneen
pidetyn kokeilun jälkeen. Oleellista olisi kuitenkin saada kaikki osapuolet
sitoutumaan toimintaan. 

Lapin ELY-keskuksen rahoittama PALOMA
keskittyi Kuusamoon ja porotalouden toimintaympäristöön.  Hankkeen
kokemukset ovat kuitenkin sovellettavissa myös laajemmin elinkeinojen ja
maankäyttömuotojen yhteiselon tukemiseen. 

Kaikki suositukset
löytyvät PALOMAn loppuraportista:
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020110589369

 

Lisätietoja: 
PALOMA-hankkeen johtaja: Juha
Hiedanpää, Luke, puh. 029 532 7801, juha.hiedanpaa@luke.fi
Porovahti-palvelu: Sirpa Rasmus, Lapin yliopiston Arktinen keskus, puh. 040 484
4358, sirpa.rasmus@ulapland.fi
Yhteistyöryhmä: Panu Kontio, Suomen
ympäristökeskus, puh. 029 525 1293, panu.kontio@ymparisto.fi
Paikkatietoratkaisut: Kari Oinonen, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1474,
kari.oinonen@ympäristo

PALOMA-hankkeen
sivut
PALOMA-hankkeen
tulosblogit

Loppuraportti: Poron paikka Kuusamossa: poronhoidon, asutuksen, lomarakentamisen
ja maatalouden välisistä ristiriidoista ratkaisuihin:
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020110589369