Noin puolessa suomalaisista paliskunnista maajäätalvia on ollut vuosien 1983–2016 aikana enemmän kuin vuosina 1948–1982. Tutkijat keräsivät poronhoitajien kokemusperäistä tietoa vuosilta 1948–2016 ja tältä kaudelta tunnistettiin seitsemän talvea, joiden aikana maajäätä muodostui harvinaisen tai poikkeuksellisen laajalla alueella. Näistä talvista viisi koettiin vuosina 1991–2016. Noin neljäsosa talvista, joina porolaitumilla raportoitiin homeen muodostumista, olivat myös maajäätalvia.

Lumen pohjakerroksen jäätyminen eli maajään muodostuminen on yleinen ilmiö
pohjoisella sirkumpolaarisella alueella, ja se vaikuttaa haitallisesti kasvien
talvehtimiseen, eläinten ravinnonsaantiin ja ihmisen toimintaan. Lumen
pohjakerroksen jäätyminen ja porolaidunten homehtuminen, jotka liitetään
lämpimiin ja sateisiin alkutalviin, vaikuttavat merkittävästi porolaidunnukseen,
porojen talvikuolleisuuteen, vasomismenestykseen ja talvisen lisäruokinnan
tarpeeseen.

Tutkijat kartoittivat maajään esiintymistä
Pohjois-Suomessa hyödyntäen paliskuntien toimintakertomuksia 68 vuoden ajalta
1948–2016. Toimintakertomukset sisältävät poronhoitajien kokemusperäistä tietoa
maajään esiintymisestä ja laidunten homehtumisesta. Raportoidut tiedot vastaavat
hyvin aiemmin julkaistuja kokemuksia vastaavilta vuosilta.

Maajään
muodostumiseen liitetyt sääilmiöt ovat leuto talvisää, jota seuraa pakkanen, ja
lumipeiteaikana koettu vesisade. Ilmaston lämmetessä maajään muodostumisen
ennakoidaan yleistyvän, mutta ilmiön yleisyydestä ja maajääesiintymisten
laajuudesta on erittäin vähän tietoa. Syksy- ja talvikautta kuvaavat
keskimääräiset sääolosuhteet tai ilmakehän oskillaatioita kuvaavat indeksit,
kuten NAO-indeksi, eivät selitä maajään vuosittaisen muodostumisen laajuutta.
Ilmiön tarkempi selittäminen tai jopa ennustaminen vaatii lyhytikäisten
sääilmiöiden analyysiä sekä lumen määrän ja rakenteen mallintamista.

Tuloksista on raportoitu arvostetussa kansainvälisessä Environmental Research
Letters -julkaisussa. Tutkimuksen tekivät Sirpa Rasmus Lapin
yliopiston Arktisesta keskuksesta, Sonja Kivinen Itä-Suomen
yliopistosta ja Masoud Irannezhad Southern University of
Science and Technologysta Kiinasta. Hanketta on tukenut taloudellisesti
pohjoismainen huippututkimusyksikkö ReiGN.

Lisätietoja:

Sirpa Rasmus
Arktinen keskus, Lapin yliopisto
040 528 2585,
sirpa.rasmus(at)ulapland.fi

Sonja Kivinen
Itä-Suomen
Yliopisto
040 588 4185, sonja.kivinen(at)uef.fi

Rasmus, S.,
Kivinen, S., Irannezhad, M. 2018. Basal ice formation in snow cover in Northern
Finland between 1948 and 2016. Environ. Res. Lett. 13. 114009.
http://iopscience.iop.org/article/10.1088/1748-9326/aae541/pdf

 

LaY/AK/JW
Kuva: Ilona Mettiäinen