Arktisen Euroopan kehitystä voivat tukea niin Euroopan unionin “arktista aluetta koskeva yhdennetty politiikka”, joka muotoiltiin 27. huhtikuuta 2016 päivätyssä yhteisessä tiedonannossa, kuin pohjoismainen yhteistyö. Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkimusraportissa Arktinen Eurooppa: EU:n arktisen politiikan ja pohjoismaisen yhteistyön yhdistäminen todetaan, että vuoden 2016 yhteinen tiedonanto luo pohjaa monikansalliselle arktisen Euroopan strategialle.

Tutkimuksessa korostetaan etenkin alueen tarjoamia
mahdollisuuksia biotaloudelle ja arktisille teknologisille innovaatioille. Näitä
mahdollisuuksia voitaisiin lisätä sovittamalla yhteen EU:n arktisen politiikan
toimia sekä kansainvälistä ja rajat ylittävää pohjoismaista yhteistyötä ja saada
näin lisää synergiaa. Arktisen Euroopan kehityksen merkitystä koko EU:lle on tärkeää
korostaa. Kohdennetut investoinnit alueelle voivat hyödyttää sekä pohjoismaisia että
eurooppalaisia taloudellisia toimijoita.

Pohjoismaisen yhteistyön ja
EU:n arktisen politiikan yhteisiä teemoja ovat: arktinen biotalous, innovatiiviset
kylmän ilmaston teknologiat, digitalisaatio sekä harvaanasutuille alueille
soveltuvien kiertotalousratkaisujen edistäminen. Kehityksen edistäminen näillä
aloilla vaikuttaa EU:n kannalta toteuttamiskelpoisemmalta kuin kaivosteollisuuden
tukeminen huolimatta siitä, että sekä analyytikot että poliittiset päättäjät
kiinnittävät enemmän huomiota jälkimmäiseen. Lisäksi EU:n ja Pohjoismaiden välistä
yhteistyötä rajojen muodostamien esteiden purkamiseksi tulisi jatkaa, ja siinä
tulisi kiinnittää erityishuomiota saamelaisväestön rajat ylittävän toiminnan
vahvistamiseen. Vaikka nämä yhteistoiminnan muodot eivät sisälly EU:n arktiseen
politiikkaan, EU tukee niiden kautta merkittävällä tavalla arktisen Euroopan
yhdentymistä selvästi erottuvaksi ja menestyväksi alueeksi.

Vuoden 2016
yhteinen tiedonanto käynnisti Euroopan unionin arktisen sidosryhmäfoorumin kautta
prosessin, joka tähtää ennen muuta Euroopan arktiseen alueeseen liittyvien
investointien ja tutkimuksen prioriteettien tunnistamiseen. Foorumin avulla
voitaisiin panna alulle arktisen Euroopan yhteinen strategia. Se voisi perustua
älykkään erikoistumisen logiikkaan. Yhteisiin prioriteetteihin liittyvien
hanke-esitysten laatimista voitaisiin tukea erityisellä siemenrahajärjestelyllä.
EU:n ja Pohjoismaiden yhteiset arktiset konferenssit voisivat vahvistaa
pitkäaikaista yhteistyötä alueella toimivien eri rahoitusohjelmien välillä.

Arktinen Eurooppa on kiinteä ja erottamaton osa EU:n sosioekonomista maisemaa.
Alueelle suuntautuvat investoinnit voivat hyödyttää koko Eurooppaa. Alueella on
potentiaalia kehittää innovatiivisia ratkaisuja, jotka vauhdittavat Euroopan vihreää
kasvua. Se voi toimia astinlautana eurooppalaisille yrityksille, jotka laajentavat
toimintaansa muihin arktisten napa-alueiden osiin. Euroopan pohjoisimmat alueet
voivat enenevässä määrin toimia elävinä laboratorioina, joissa kokeillaan uusia
teknologioita ja hallinnollisia ratkaisuja. Arktinen Eurooppa on tärkeä osa Euroopan
kulttuuri- ja luonnonmaisemaa sekä luonnonvarojen lähde Euroopan taloudelle.
Arktisen Euroopan menestys vahvistaa sen roolia EU:n porttina Venäjälle ja
arktiselle alueelle.

Tutkimus toteutettiin Suomen puheenjohtajuus
arktisessa neuvostossa kasvaneen epävarmuuden aikakaudella –hankkeessa, joka oli osa
valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa vuonna 2016. Hankkeen toteuttivat
yhteistyössä Lapin yliopiston Arktinen keskus, Suomen Ulkopoliittinen instituutti ja
Suomen ympäristökeskuksen Merikeskus.

Raportti (englanninkielinen)

Lisätietoa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta on saatavilla
osoitteessa tietokayttoon.fi


Lisätietoa:
Adam Stepien, Lapin yliopiston Arktisen keskuksen
tutkija, p. 040 4844298, astepien(at)ulapland.fi
professori Timo Koivurova,
Lapin yliopiston Arktisen keskuksen johtaja, p. 040 551 9522
timo.koivurova(at)ulapland.fi

Valtioneuvoston viestintäosasto
10.2.2017 12.28
Tiedote 63/2017