Suomi ottaa vastaan Arktisen neuvoston kaksivuotisen puheenjohtajuuden toukokuussa 2017. Tänään 14. helmikuuta julkistetussa raportissa tarjotaan tutkimustietoa tukemaan Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden valmistelua ja toteutusta, Suomen arktisen politiikan painopisteiden määrittelyä sekä julkista keskustelua arktisen alueen kehityskuluista.

Raportissa todetaan, että Suomi saa Arktisen neuvoston
puheenjohtajuuden tilanteessa, jossa yleinen arktisen politiikan toimintaympäristö
on muuttunut aikaisempaa epävarmemmaksi muun muassa talouden ja
turvallisuustilanteen osalta. Esimerkiksi arktisen alueen hiilivetyvarantojen ja
merireittien taloudellinen kehitys näyttää nyt aiempaa epävarmemmalta. Vaikka
arktinen yhteistyö ja kansainvälinen hallinta ovat osoittaneet kriisinkestävyyttä,
yhteistyön tulevaisuus on tullut entistä vaikeammaksi ennustaa länsimaiden ja
Venäjän yleisesti kiristyneiden välien seurauksena.

Samalla alueen
kansainvälinen hallintajärjestelmä on muutoksen tilassa. Arktisen neuvoston
puheenjohtajamaan tehtävä on laajentunut ajan myötä samalla kun Arktisen neuvoston
merkitys on vahvistunut, ja ulkopuoliset toimijat ovat entistä enemmän kiinnostuneet
alueesta ja neuvostosta. Neuvoston aktiivisuus on tuonut mukanaan myös ongelmia. Yhä
enenevässä määrin myönnetään, että sen työmäärän kasvuun ja projektien tehokkuuteen
liittyy ongelmia ja haasteita, koska työmäärä kasvaa suhteessa valtioiden
osoittamiin rajallisiin voimavaroihin ja samalla siitä tulee koko ajan
hajanaisempaa.

Raportin mukaan haasteena puheenjohtajana toimivalle
maalle on varmistaa neuvoston työskentelyn jatkuvuus ja vaikuttavuus. Samaan aikaan
puheenjohtajamaan pitää pysyä valppaana ja reagoida Arktisen neuvoston ulkopuolella
tapahtuvaan arktiseen ja globaaliin taloudelliseen, poliittiseen, oikeudelliseen
sekä ympäristölliseen kehitykseen.

Raportissa tarkastellaan arktisen
alueen muutosta eri näkökulmista: ympäristön ja ympäristöongelmien kehitystä,
yhteiskunnallisia kehityskaaria, poliittisia ja geopoliittisia muutoksia, sekä
talouskehitystä ja uusia taloudellisia mahdollisuuksia. Lisäksi siinä kuvataan,
miten muutoksessa olevan alueen haasteisiin pyritään vastaamaan oikeudellisilla ja
poliittisilla keinoilla, keskittyen erityisesti Arktisen neuvoston työhön.
Raportissa analysoidaan myös, mitä Arktisen neuvoston puheenjohtajuus tarkoittaa
Suomelle, ja miten Suomi voisi tehokkaasti viedä läpi puheenjohtajuuskautensa.

Arktinen neuvosto on Pohjoisnapaa ympäröivän kahdeksan arktisen maan hallitusten ja
arktisten alkuperäiskansojen välinen yhteistyöfoorumi, jonka mandaattina on edistää
arktisen alueen kestävää kehitystä ja ympäristönsuojelua tarjoamalla tieteeseen
perustuvaa tietoa yhteiskunnalliseen keskusteluun, tekemällä korkean tason
poliittisia suosituksia sekä edistämällä kansainvälisten sopimusten syntymistä.

Raportin on toteuttanut Lapin yliopiston Arktisen keskuksen, Ulkopoliittisen
instituutin ja Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n tutkijoiden muodostama konsortio.
Tutkimushanketta johtaa Lapin yliopiston Arktinen keskus. Raportti on toteutettu
osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Raportti

Lisätietoja:

johtaja Timo Koivurova, Lapin yliopiston Arktinen
keskus
timo.koivurova(at)ulapland.fi, 040 551 9522

Valtioneuvoston viestintäosasto 14.2.2017 9.21
Tiedote 67/2017