Tutkijat

 

Mari Riikonen (FM) työskentelee suunnittelijana REBOUND-hankkeessa vastaten monipuolisista hallinnon ja viestinnän tehtävistä. Aiemmin hän on toiminut Arktisen keskuksen tiedeviestinnässä, jossa hänen vastuualueisiinsa kuului Suomen johtavan kansainvälisen arktisen tapahtuman, Arctic Spirit -konferenssin koordinointi. Mari on työskennellyt useissa tehtävissä arktisten alueiden yhteiskunnallisten kysymysten parissa, ja häntä kiinnostavat erityisesti monialaiset projektit, tutkimusviestintä sekä yhteistyö eri toimijatahojen kanssa.

 

Taru Rikkonen (FM) työskentelee tutkijana Luonnonvarakeskuksessa (LUKE) Rovaniemellä. REBOUND-hankkeessa hän kuuluu toiseen työpakettiin, jossa mm. suunnitellaan ja toteutetaan PPGIS-kyselyitä eri alueilla Pohjois-Suomessa. Työssään hän keskittyy pohjoiseen ympäristöön ja elinkeinoihin, maankäytön yhteensovittamiseen sekä osallistavien paikkatietojärjestelmien käyttöön.

 

Vesa Nivala (yo) työskentelee paikkatietojärjestelmien (GIS) erityisasiantuntijana Luonnonvarakeskuksessa Rovaniemellä. REBOUND-hankkeessa hän kuuluu toiseen työpakettiin, jossa suunnitellaan PPGIS-kyselyitä, kerätään ja hallitaan kyselyistä saatua tutkimusdataa sekä suoritetaan (paikkatieto)analyysejä kerätylle tiedolle. Hänen taustansa on digitaalisen tiedonhallinnan, tieto- ja viestintätekniikan (ICT) sekä järjestelmäsuunnittelun parissa. Nivala toimii tarvittaessa asiantuntijana kaikessa paikkatietoon liittyvissä kysymyksissä koko hankkeessa. Hänellä on yli 30 vuoden työkokemus erilaisissa tutkimusprojekteissa, joissa hän on hyödyntänyt paikkatietoteknologiaa, -metodeja ja -analyyseja, mukaan lukien julkisen osallistamisen gis (PPGIS). Tutkimusprojektit kattavat monipuolisesti erilaisia aihealueita, kuten maisemaekologia, luonnonsuojelu, metsänhoito ja luonnonvarat, maankäytön konfliktit, riistantutkimus, suurpetoeläintutkimus, kuljetuslogistiikka sekä matkailututkimus.

Ari Nikula (MMT) työskentelee erikoistutkijana Luonnonvarakeskuksessa (LUKE). Hän on soveltavan eläintieteen apulaisprofessori Helsingin yliopistossa. REBOUND-hankkeessa hän kuuluu toiseen työpakettiin. Suurin osa Nikulan tutkimustyöstä on keskittynyt metsätalouden ja muun maankäytön vaikutuksiin metsäeläimiin maisema- ja aluetasolla. Lisäksi hänen työnsä keskittyy ilmastonmuutoksen vaikutuksiin metsien tuholaisten ja elinympäristön muutoksien näkökulmista pohjoisilla leveysasteilla. Nikula on työssään soveltanut paikkatietojärjestelmiä (GIS) ja tilastollisia menetelmiä alueanalyysiin sekä mallintamiseen paikallisen ja kansallisen tason mittakaavoissa. Nikulan asiantuntemus kattaa myös osallistavan PPGIS-menetelmän hyödyntämisen.

 

Johanna Ohlsson on filosofian tohtori etiikan alalta (2019, Uppsalan yliopisto). Hän toimii yliopistonlehtorina ja laitoksen johtajana University College Stockholmissa (UCS) ihmisoikeuksien ja demokratian laitoksella sekä tutkijatohtorina Lundin yliopistossa. REBOUND-hankkeessa Ohlsson toimii kansainvälisenä tutkijana. Hänen työnsä keskittyy oikeudenmukaisuusteorioiden integroimiseen resilienssiä koskevaan tutkimukseen. Lisäksi hän tutkii parhaillaan ihmisoikeuspuheen ja -vaatimusten roolia vesivarojen hallinnan prosesseissa monitieteisessä LU4Water-aloitteessa. Hänen asiantuntemuksensa kattaa laajasti oikeudenmukaisuuden, kestävyyden, oikeutusteorian sekä ihmisoikeuksien roolin, käytön ja tulkinnan oikeudenmukaisessa vihreässä siirtymässä. Hänet tavoittaa myös LinkedInistä.

Henri Wallen (YTM) työskentelee tutkijana Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa. Hänen erityisosaamistansa ovat Bayesiläinen data-analyysi, paikkatietotilastojen ja soveltavan matematiikan hyödyntäminen ympäristö- ja yhteiskuntajärjestelmien tutkimisessa. REBOUND-projektissa hän kuuluu toiseen ja kolmanteen työpakettiin, joissa tutkitaan arktisen ympäristön muutoksia, maanpeitteen dynamiikkaa, sosiaalisten ja ekologisten järjestelmien sietokykyä sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia arktisiin yhteisöihin. Hän edistää tutkimuksellaan arktiseen alueeseen liittyvien haasteiden ymmärtämistä ja niihin vastaamista. 

 

Juha Joona työskentelee tutkijana Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa. REBOUND-hankkeessa hän kuuluu kolmanteen työpakettiin. Aikaisemmin hän on työskennellyt mm. H2020-rahotteisessa JUSTNORTH-hankkeessa. Joona tulee poronhoitajaperheestä. Hänen akateeminen tutkimuksensa sijoittuu oikeushistorian ja esineoikeuden alueelle ja kohdistuu alueellisesti erityisesti nykyisen Pohjois-Suomen alueelle. Suurin osa hänen tutkimusaiheistaan käsittelee saamelaisten maa- ja vesioikeuksia. Kysymys on toisaalta saamelaisten maanomistusoikeudesta, toisaalta perinteisistä elinkeinoista, kuten poronhoidosta, kalastuksesta ja metsästyksestä, sekä näiden elinkeinojen suhteesta alueen muihin maankäyttömuotoihin, kuten kaivostoimintaan ja tuulivoimaan. Joona on palkittu työstään Olaus Magnus -palkinnolla.

Timo Jouttijärvi (DI) toimii erityisasiantuntijana Suomen ympäristökeskuksessa. REBOUND-hankkeessa hänen osaamisalueenaan ovat kaivosteollisuuteen liittyvät kysymykset sekä sosiaalisen ulottuvuuden sisällyttäminen DNSH-menettelyn tavoitteisiin. Jouttijärvellä on pitkä kokemus teollisuuden ympäristönsuojelun asiantuntijatehtävistä, erityisesti BAT-prosessiin, metsäteollisuuden ympäristötekniikkaan ja kaivosten ympäristöturvallisuuteen liittyen. Jouttijärvi osallistuu Suomen ympäristökeskuksen BAT-tiimissä EU:n parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) tietojen vaihtotyöhön useilla eri teollisuuden aloilla ja toimii myös tämän tehtäväalueen vientihankkeissa.

Kaj Forsius (DI) työskentelee projektipäällikkönä Suomen ympäristökeskuksessa. REBOUND-projektissa hänen erityisenä kiinnostuksen kohteenaan on oikeudenmukaisten näkökulmien yhdistäminen DNSH-menetelmään (Do No Significant Harm). Forsiuksella on pitkä kokemus erilaisten teollisuuden ympäristönsuojeluun liittyvistä kansainvälisistä projekteista. Hän toimii Suomen ympäristökeskuksessa osana BAT-tiimiä, joka vastaa teollisuuspäästödirektiivin mukaisen tiedonvaihdon koordinoinnista Suomessa.

Emmi Vähä (FM, ympäristöekologia) on erityisasiantuntija Suomen ympäristökeskuksessa (Syke). REBOUND-hankkeessa hänen erityisenä kiinnostuksen kohteenaan on kestävä kaivosteollisuus. Vähällä on taustaa useista tutkimushankkeista eri teollisuudenaloilta. Hän on osa Sykessä toimivaa BAT-tiimiä, joka vastaa teollisuuspäästödirektiivin mukaisen tiedonvaihdon koordinoinnista Suomessa.

 

Helena Dahlbo (TkT) työskentelee vanhempana tutkijana Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE). REBOUND-projektissa hän kuuluu kolmanteen työpakettiin. Dahlbolla on pitkä kokemus erilaisista monitieteisistä jätteisiin, jätehuoltoon ja kiertotalouteen liittyvistä projekteista, joissa on sovellettu systemaattisia elinkaari- (LCA) ja materiaalivirta-analyyseja (MFA). Dahlbo on toiminut monikansallisten asiantuntijaryhmien puheenjohtajana osana pohjoismaiden ja Barentsin euroarktisen alueen yhteistyötä. Hän omaa hyvät tiede- ja asiantuntijaverkostot niin Suomessa kuin Euroopassakin. Dahlbo johtaa PlastLIFE-projektia, joka on EU:n LIFE-rahoitteinen hanke, jossa edistetään Suomen muovitiekartan toimeenpanoa. 

 

Kimmo Nurmio (FM, maantiede) on tutkija ja paikkatietoasiantuntija Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) Yhdyskuntien kehitys-ryhmässä. REBOUND-hankkeessa hän kuuluu kolmanteen työpakettiin, jossa tavoitteena on etsiä ratkaisuja oikeudenmukaisempien ja kestävämpien prosessien aikaansaamiseksi tuulivoimarakentamisessa. Nurmio on kehittänyt etenkin erilaisia paikkatietopohjaisia alue- ja yhdyskuntarakenteen analyysimenetelmiä ja osallistunut useisiin yhdyskuntarakenteeseen ja maankäytön suunnitteluun liittyviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Hänen tehtäviin kuuluu myös Syken alueidenkäytön tietojärjestelmien ja Elinympäristön tietopalvelu Liiterin tekninen ja sisällöllinen ylläpito sekä kehittäminen. Nurmiolla on myös kokemuksesta useista tiedonhallinnan kehittämishankkeista liittyen muun muassa tuulivoimaan, kulttuuriympäristöön, kaavoitukseen ja yhdyskuntarakenteen seurannan aineistoihin. Viime aikoina hän on työskennellyt etenkin tuulivoimapotentiaalin arvioinnin, kestävän monipaikkaisuuden kysymysten sekä uuden valtakunnallisen tilastoaluejaon parissa. Tällä hetkellä hän on kiinnostunut edistämään kestävän vihreän siirtymän edellyttämän tieto- ja aineistopohjan vahvistamista, mikä mahdollistaa muun muassa maankäyttökysymysten yhteensovittamisen ja vaikutustenarviointien kehittämisen.

 

Kari Oinonen (FM, kulttuurimaantiede) työskentelee Yhdyskuntien kehitys -ryhmän päällikkönä Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE). REBOUND-hankkeessa hän kuuluu kolmanteen työpakettiin, jossa tavoitteena on etsiä ratkaisuja oikeudenmukaisempien ja kestävämpien prosessien aikaansaamiseksi tuulivoimarakentamisessa. Hänellä on pitkä kokemus ja vahva osaaminen maankäytön dynamiikan, alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä alueidenkäytön suunnittelun tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Hän on tutkinut yhdyskuntarakennetta ja koordinoinut GIS-pohjaisten tietojärjestelmien toteutuksia niin poronhoidon kuin vähähiilisemmän alueidenkäytön suunnittelunkin tarpeisiin. Hänen keskeisin tavoitteensa on edistää kestävämpää maankäyttöä kaikilla mittakaavatasoilla. Paraikaa hän vetää ja osallistuu projekteihin, joissa edistetään ilmastonmuutoksen hillintää ja kestävää vihreää siirtymää. Hän on myös mukana kehittämässä tietopohjaa, joka vastaa alue- ja yhdyskuntarakenteen haasteisiin. Hänellä on syvä ymmärrys paikkatietolähtöisestä vaikutusten arvioinnista ja eri maankäyttömuotojen yhteensovittamisesta.

Iikka Oinonen (FM, ympäristötieteet) työskentelee tutkijana Suomen ympäristökeskuksella ja tekee väitöskirjaa Itä-Suomen yliopistoon. Hän on tutkinut ihmisten asenteita ja käyttäytymistä kestävyysmurroksessa hyödyntäen monipuolisesti sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä. Hän on erityisesti tutkinut nuorten toimijuutta ja asemaa kestävyysmurroksessa sekä niihin liittyvää ylisukupolvista oikeudenmukaisuutta. REBOUND-hankkeessa hän tutkii osallisuuden ja oikeudenmukaisuuden välisiä kytköksiä vihreässä siirtymässä.

Heidi Lehtiniemi (FM, kestävyystieteet) työskentelee tutkijana Suomen ympäristökeskuksen Yhteiskunnan muutos -yksikössä ja tekee väitöskirjaa Helsingin yliopistoon. Hän on tutkinut valtaa, tietoa ja arvoja luonnonsuojelussa ja biodiversiteettipolitiikassa. Lisäksi hänellä on kokemusta osallistamisesta ja sidosryhmätyöstä niin tutkimushankkeiden kuin kansallisen biodiversiteettipolitiikan valmistelun kautta. REBOUND-hankkeessa hän työskentelee etenkin osallistavien menetelmien parissa.

Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa kilpailu kriittisistä raaka-aineista on keskeinen tekijä, joka ohjaa laajamittaisia investointeja ja synnyttää konflikteja eri puolilla maailmaa. Pohjoismaissa – joissa on runsaasti ilmastoneutraalin tulevaisuuden, hyvinvoinnin, puolustuksen ja teollisen kilpailukyvyn kannalta välttämättömiä mineraaleja – Euroopan unionin, kansallisten hallitusten, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan väliset suhteet ovat tiiviisti kietoutuneet toisiinsa.

Politiikan tutkijana Sigeman tarkastelee vihreän siirtymän makro-, meso- ja mikrotason dynamiikkoja. Hänen tutkimuksensa keskittyy ympäristökonfliktien syntyyn, kehittymiseen ja niiden pitkän aikavälin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Sigeman tutkii muun muassa omistusoikeuksiin, luonnonvarojen hallintaan sekä kestävän kehityksen edistämiseen liittyviä poliittisia jännitteitä. Hänen työnsä tuo esiin, kuinka kaivannaisteollisuudessa tehdyt päätökset voivat johtaa merkittäviin sosiaalisiin, poliittisiin ja taloudellisiin seurauksiin, jotka ulottuvat paikallisyhteisöistä aina kansalliseen päätöksentekoon asti.

 

Rauni Äärelä-Vihriälä työskentelee tutkijatohtorina Lapin yliopistolla. REBOUND-hankkeessa hän kuuluu neljänteen työpakettiin, jonka keskiössä ovat sukupolvien väliset näkökulmat vihreään siirtymään liittyen. Hänen tutkimuksen keskiössä ovat erityisesti lasten, nuorten ja ikääntyneiden äänien tutkiminen vihreässä siirtymässä, erityisesti alkuperäiskansaviitekehyksessä. Hän on kasvatustieteen tohtori, jonka tutkimusalueita ovat alkuperäiskansakoulutus, kielen elvytys ja digitaaliset oppimisalustat, erityisesti saamelaiskoulutukseen liittyvät kysymykset. Hänellä on laaja ja monipuolinen kokemus sekä luokanopetuksesta että opettajankoulutuksesta. Viime vuosina hän on työskennellyt opettajankouluttajana saamelaiskorkeakoulussa Norjassa.

 

Tero Kivinen on tutkijatohtori Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimusintressinsä liittyvät eläinoikeuden ja retoriikan risteyskohtaan. REBOUNDissa hän tutkii eläinten oikeuksien ja etujen sekä muiden marginalisoitujen ryhmien oikeuksien ja etujen päällekkäisyyksiä sekä ehdottaa uusia retorisia strategioita molempien edistämiseksi ja oikeudenmukaisen vihreän siirtymän varmistamiseksi kaikille.

 

Berfin Nur Osso on tutkijatohtori Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa ja tutkimusaffiliaatti Refugee Law Initiativessa Lontoon yliopistossa sekä Erik Castrén -instituutissa Helsingin yliopistossa. REBOUND-projektissa hän tutkii pakolaisten ja maahanmuuttajien integraatiota Suomen arktisella alueella oikeudenmukaisen vihreän siirtymän kontekstissa. Osson nykyinen tutkimus käsittelee kriittisiä raja- ja maahanmuuttotutkimuksia, EU:n turvapaikkalainsäädäntöä ja -politiikkaa, ihmisoikeusteoriaa ja visuaalisia tutkimusmenetelmiä. Hän on työskennellyt vierailevana tohtorikoulutettavana Nijmegenin rajatutkimuskeskuksessa (Radboud University, 2023), projektitutkijana Itä-Suomen yliopistossa (2021–2022) sekä tutkimusassistenttina Koç-yliopiston Migration Research Centerissä (MiReKoc, 2017) ja Prahan kansainvälisten suhteiden instituutissa (2016). Hänen artikkeleitaan on julkaistu useissa kansainvälisissä lehdissä, kuten International Journal of Refugee Law, Geopolitics ja Forced Migration Review. Poliittisena pilapiirtäjänä hän on myös innostunut käsittelemään ajankohtaisia ilmiöitä pilapiirroksissaan.

 

Sade Mäntylä (VTM, OTM) työskentelee kansainvälisen- ja kestävyysoikeuden väitöskirjatutkijana Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Mäntylä on kiinnostunut globaaleista, suurista kysymyksistä, kuten kansainvälisen talousoikeuden, ihmisoikeuksien, oikeudenmukaisuuden ja rauhan välisistä ristiriitaisuuksista ja risteyskohdista. REBOUNDissa Mäntylä tutkii oikeudellistuvan yritysvastuun ja vihreän siirtymän projektien vaikutuksia marginalisoitujen ryhmien oikeuksiin kriittisestä, oikeudenmukaisuutta korostavasta näkökulmasta.

 

Anna Varfolomeeva on tutkijatohtori Biodiverse Anthropocenes -ohjelmassa Oulun yliopistossa. Hänen tutkimuksensa tarkastelee, miten vesivoima ja tuulienergia muovaavat ihmisen ja maiseman välisiä suhteita sekä ihmisen ja muiden kuin ihmisten välistä yhteyttä Pohjois-Suomessa. Aiemmassa tutkijatohtorin tehtävässään Helsingin yliopistossa hän tutki alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen näkemyksiä kestävyydestä luonnonvaroiltaan rikkailla alueilla. Hän on väitellyt ympäristötieteistä ja -politiikasta, ja hänen tutkimuksensa yhdistää ympäristöhumanistisia tieteitä, tieteen- ja teknologian tutkimusta sekä alkuperäiskansatutkimusta. Vuodesta 2021 lähtien hän on toiminut kansainvälisen arktisen tiedekomitean (IASC) sosiaali- ja humanististen tieteiden työryhmän sihteerinä, koordinoiden monitieteistä arktista tutkimusta.

Mari Mäkiranta on valokuvataiteilija ja visuaalisen kulttuurin tutkija, jonka tausta on feministisessä kuvantutkimuksessa, yhteiskunnallisesti sitoutuneessa taiteessa ja taideaktivismissa. Hän on Lapin yliopiston kuvallisen viestinnän apulaisprofessori ja Jyväskylän yliopiston taidekasvatuksen, erityisesti visuaalisen kulttuurin tutkimuksen dosentti. Hän on johtanut muun muassa Suomen Akatemian rahoittamaa Liikkuvat periferiat – Paikan tuntu -hanketta (2017–2021) sekä Suomen Kulttuurirahaston rahoittamaa Nuorten elinympäristöt ja valokuvataide -hanketta (2012–2014). Tällä hetkellä hän johtaa Koneen Säätiön rahoittamaa Artivismin ääret – Taide, aktivismi ja sukupuolittunut väkivalta -hanketta (2022–2026). Mäkiranta on Ruukku – Taiteellisen tutkimuksen kausijulkaisun ja TaHiTi – Taidehistoria tieteenä -lehden toimitusneuvoston jäsen. Hän kuuluu Valokuvataiteilijoiden liittoon ja Lapin taiteilijaseuraan.

 

Siiri Paananen on yliopisto-opettaja ja tohtoriopiskelija käyttäjäkokemuksen muotoilun alalla Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa. Paananen on Lapland User Experience Design -tutkimusryhmän jäsen, ja hänen työnsä keskittyy kulttuuriperinnön kokemusten rikastamiseen interaktiivisen teknologian avulla sekä käyttäjien ja sidosryhmien osallistamiseen yhteissuunnittelumenetelmien kautta. REBOUND-projektissa hän soveltaa osallistavia menetelmiä ja järjestää työpajoja, joissa visioidaan pohjoisen tulevaisuutta yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Petra Nurmela työskentelee Lapland User Experience Design -tutkimusryhmässä. Hänen tutkimusaiheensa liittyvät virtuaalisiin luontokokemuksiin ja osallistavan muotoilun työpajoihin. REBOUND-projektissa hän tutkii ihmisten luontokokemuksia ja ajatuksia vihreästä siirtymästä hyödyntämällä muun muassa tekoälyn, virtuaaliteknologian ja osallistavan muotoilun menetelmiä.