Jokaisella siidalla on tarkin tieto heidän aluettaan koskien, mikä pitäisi huomioida nykyistä paremmin ympäristöpäätöksentekoon ja alueen suunnitteluun liittyvien osallistumisprosessien toteuttamisessa. Tämä selviää tänään julkaistusta Arktisen keskuksen tutkimusraportista, joka sisältää suosituksia siitä, kuinka saamelaisten ekologinen perinnetieto tulisi huomioida saamelaisia koskevassa ympäristöpäätöksenteossa.

Raportti konkretisoi perus- ja ihmisoikeuksien sekä ympäristölainsäädännön
säännöksien toteutumiseen ja turvaamiseen liittyviä käytännön haasteita
Käsivarressa saamelaisten poronhoitajien itsensä kertomana. Arktisen keskuksen
tutkimusprojektin tarkoituksena on ollut tallentaa kirjalliseen muotoon
Käsivarren paliskunnan kolmen siidan eli kyläryhmän perinnetietoa sekä tarjota
päättäjille tietoa ja eväitä, joiden avulla he voisivat paremmin huomioida
saamelaisten ekologisen perinnetiedon osana ympäristöpäätöksentekoa.

Raportti pitää sisällään sekä saamelaisten oikeuksiin liittyviä näkökohtia että
siitojen historiaa sekä tämän päivän poronhoidon käytänteitä sekä sen haasteita.
Raportissa korostuu, että Käsivarren paliskunnan alueella toimii yhä tänäkin
päivänä kolme elinvoimaista ja erillistä siitaa. Vaikka poronhoidon
arvomaailmallinen pohja kumpuaa kaikissa siidoissa saamelaisesta perinnetiedosta
ja läheisestä vuorovaikutussuhteesta alueen luontoon, on kullakin siidalla omia
poronhoidollisia erityispiirteitään.

Yliopistotutkija Leena
Heinämäki kertoo, että raportissa korostuu saamelaisten ekologisen tiedon
paikallisuus.

– Saamelaisen poronhoidon ja ympäristön välinen suhde
on läheinen ja muutokset pienilläkin laidunalueilla voivat olla vaikutuksiltaan
merkittäviä. Käsivarren alueen poronhoitoa uhkaa monelta suunnalta tuleva
laidunalueiden käyttöpaine. Raportti pitääkin sisällään suosituksia siitä,
kuinka saamelaisten ekologinen perinnetieto tulisi huomioida saamelaisia
koskevassa ympäristöpäätöksenteossa.

Nesslingin säätiön rahoittama
ja Lapin yliopiston Arktisen keskuksen toteuttama tutkimus on tehty läheisessä
yhteistyössä Käsivarren Akwé:Kon ryhmän kanssa, jonka tehtävänä oli sisällyttää
saamelaisten näkemyksiä ja toiveita alueiden käytöstä Metsähallituksen laatimaan
Käsivarren alueen erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmaan saamelaisen
poronhoidon turvaamiseksi. Hanketta on vetänyt yliopistotutkija Leena Heinämäki
ja sen toteutuksesta on vastannut tutkijat Laura Olsén, Heta Heiskanen sekä Assi
Harkoma. Tutkimukseen on aktiivisesti osallistunut Akwé:Kon työryhmän lisäksi
paikallisia saamelaisia.

Raportti on kirjoitettu suomeksi ja
käännetty pohjoissaameksi. Se löytyy osoitteesta
http://arcticcentre.ulapland.fi/docs/Saamel_perinnetiedon_Olsen_ym_2017_web_final.pdf


Lisätietoja:

Yliopistotutkija Leena
Heinämäki
Lapin yliopiston Arktinen keskus
leena.heinamaki(at)ulapland.fi, 040 484 4280

Saamelaisten
perinnetieto ja ympäristöpäätöksenteko -projektin verkkosivut:
http://www.arcticcentre.org/FI/hankkeet/perinnetieto

Videoita
siitä, miten perinteet elävät saamelaisessa kulttuurissa nykypäivänä:
http://www.arcticcentre.org/FI/hankkeet/perinnetieto/keraaminen-ja-kaytto

Kuva/Assi Harkoma: Syyskaarre 2016, Salvasjärvi
LaY/AK/JW&LH