Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on mullistanut myös arktisen yhteistyön tavalla, josta ei ole mitään ennakkotapausta. Monet Suomen vain puolitoista vuotta vanhan arktisen politiikan strategian perusolettamuksista ovat horjuneet sodan tuomissa mullistuksissa. Näin todetaan 11. lokakuuta julkaistussa selvityksessä.

Valtioneuvostolle laadittu selvitys tutkii kattavasti, mitä vaikutuksia Venäjän
hyökkäyssodalla on arktisen alueen kansainväliseen yhteistyöhön ja Suomen
arktisen politiikan strategian toteutumiseen erityisesti kestävän kehityksen
tavoitteiden näkökulmasta. Lapin yliopiston Arktisen keskuksen johtamassa
selvitystyössä mukana ovat olleet myös Gaia Consulting Oy ja Ulkopoliittinen
instituutti.

Suomen voimassa oleva arktisen politiikan strategia on julkaistu kesäkuussa 2021.
Vaikka siinä tuotiin esiin myös sotilaallisten jännitteiden kiristyminen, ei
strategiassa ennakoitu toteutuneen kaltaista tilannetta, jossa arktinen
yhteistyö on huomattavasti vaikeutunut. Suomen arktisen politiikan strategian
kuvaukset kansainvälisestä toimintaympäristöstä ja arktisen yhteistyön
rakenteista eivät suurelta osin enää ole relevantteja.

Erityisen ongelmallista on arktista aluetta koskevan kansainvälisen yhteistyön ja
tutkimustyön halvaantuminen. Alueen kestävä kehitys vaatii toteutuakseen laajaa
kansainvälistä ja alueellista yhteistyötä. Lisäksi Venäjän ottamat mahdolliset
askeleet poispäin kestävän kehityksen mukaisesta toiminnasta, esimerkiksi
ilmastotoimissa, heikentävät koko arktisen alueen kestävän kehityksen tilaa.
Ympäristön- ja ilmaston tila ei katso valtion rajoja. Geopoliittisen tilanteen
myötä vihreästä siirtymästä tulee kansallisesti yhä tärkeämpi ei vain ilmasto-
ja energiapolitiikan vaan myös turvallisuuspolitiikan ja huoltovarmuuden
kannalta.

Arktisen alueen kansainvälisistä mekanismeista Suomelle tärkein on Arktinen
neuvosto, jossa Venäjä on tällä hetkellä puheenjohtajana. Seitsemän läntistä
arktista jäsenmaata on keskeyttänyt väliaikaisesti oman toimintansa Arktisessa
neuvostossa. Myös Barentsin euroarktinen neuvosto on keskeyttänyt
Venäjä-yhteistyönsä. Suomen ja Venäjän bilateraalisopimusten tasolla on yhä
viranomaisyhteyksiä mutta käytännön elämässä suomalaisten arktisten toimijoiden
aiemmat Venäjä-yhteydet ovat joko poikki tai vain kuori entisestään. Venäjä on
yhä mukana oikeudellisiin sopimuksiin perustuvassa toiminnassa ja esimerkiksi
YK:n alaisissa järjestöissä.

Selvityksen johtopäätösten mukaan Suomen on toistaiseksi sopeutettava toimintansa
uuteen kylmän sodan todellisuuteen, jossa kansainväliset arktiset rakenteet ovat
vaillinaisia. Uuden kattavan arktisen politiikan strategian aika on siinä
vaiheessa, kun tilanne vaikuttaa vakiintuvan johonkin asentoon. Geopoliittisesta
tilanteesta riippumatta arktisen alueen keskeisinä teemoina pysyvät ympäristöön
ja ilmastoon liittyvät kysymykset, kestävä kehitys ja alkuperäiskansojen asema.
Niille on yhä tarve Suomen arktisen toiminnan painopisteinä.

Kaikkiaan Venäjän aloittaman hyökkäyssodan välilliset vaikutukset arktiselle
alueelle ja Suomen rooliin siellä ovat tuntuvat. Tilanteen jatkuessa tällä on
vaikutuksia myös arktisen yhteistyön rakenteisiin. Esimerkiksi Suomen, Ruotsin
ja Norjan pohjoisimpien alueiden kasvaviin yhteistyötarpeisiin olisi laadittava
toimintamalli pohjoismaisella tasolla.

Vaikka Venäjän lähiaikojen kehitys on erittäin vaikeasti ennakoitavissa ja
esimerkiksi tutkimusyhteistyö Venäjän kanssa on katkennut, Venäjän arktisia
alueita koskeva tiedon tarve säilyy Suomessa. Pidemmällä aikavälillä Suomen edun
mukaista on edelleen rakentaa toimiva suhde Venäjään. Tämä ei kuitenkaan saa
tapahtua hinnalla millä hyvänsä. Kansallisen turvallisuuden varmistamisen tulee
olla Suomen Venäjä-politiikan keskiössä tulevina vuosina.

Selvitystyön tieteellinen johtaja oli tutkimusprofessori Timo Koivurova
ja työtä koordinoi tiedeviestinnän päällikkö Markku Heikkilä.


VALTIONEUVOSTON SELVITYKSIÄ: Analyysi Venäjän hyökkäyssodan
vaikutuksista


Raportin englanninkielinen tiivistelmä

Lisätiedot: tutkimusprofessori Timo Koivurova, Arktinen
keskus, Lapin yliopisto, p. 040 551 9522, timo.koivurova@ulapland.fi ja sekä
tiedeviestinnän päällikkö Markku Heikkilä, Arktinen keskus, Lapin yliopisto, p.
040 484 8300, markku.heikkila@ulapland.fi

Valtioneuvoston poikkihallinnolliset ja nopealla aikataululla toteutetut
selvitykset tuottavat tietoa valtioneuvoston päätöksenteon kannalta
tärkeisiin ja pikaista ratkaisua vaativiin kysymyksiin. Selvitysraporttien
sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta
valtioneuvoston näkemystä.