Seminaarissa keskusteliin ihmisoikeuksien arktisista ulottuvuuksista
Ihmisoikeuskeskuksen Lapin yliopiston Arktiseen keskukseen suuntautuneen vierailun yhteydessä järjestettiin 26.10.2022 tilaisuus, jossa keskusteltiin ihmisoikeuksista ja muuttuneesta turvallisuusympäristöstä erityisesti arktisen alueen näkökulmasta.
Seminaarin järjestivät yhteistyössä Ihmisoikeuskeskus, Arktinen keskus, Pohjoisen
ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti (PYVI) ja UArctic -arktisen
oikeuden verkosto. Tapahtuma järjestettiin verkkoseminaarina ja tallenne on
katsottavissa tästä linkistä 9.11.2022 asti.
Tilaisuuden juontajana toimi Arktisen keskuksen vieraileva vanhempi tutkija Leena
Heinämäki. Hän totesi avauspuheenvuorossaan monien ilmastokysymysten olevan
ihmisoikeuskysymyksiä, jotka korostuvat arktisilla alueilla, koska alue lämpenee
neljä kertaa nopeammin kuin muu maapallo keskimäärin. Lisäksi Venäjän
aloittamalla sodalla on suoria vaikutuksia ihmisoikeuksiin, esimerkiksi
sananvapauteen.
Ihmisoikeuskeskuksen Leena Leikas toi alkusanoissaan esille Ihmisoikeuskeskuksen
ja akateemisten instituutioiden välisen yhteistyön tärkeyttä, muun muassa
Arktisen keskuksen Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutin
kanssa.
Seminaarin avauspuhujatutkimusprofessori Timo Koivurova esitteli puheessaan
Valtioneuvoston kanslian tilaaman raportin tuloksia arktisen alueen muuttuneesta
yhteistyö- ja turvallisuusympäristöstä.
– Venäjän hyökkäyssodan vuoksi arktisen alueen yhteistyö on uhattuna tai loppunut
kokonaan. Yhteistyö on kuitenkin välttämätöntä, jotta voidaan tehdä tärkeitä
ilmastotoimia globaalilla tasolla, Koivurova totesi
Arktisen keskuksen tiedeviestinnänpäällikkö Markku Heikkilä käsitteli
puheenvuorossaan Suomen arktisen politiikan pitkää linjaa ihmisoikeuksien ja
Ukrainan sodan näkökulmasta. Hänen mukaansa Venäjän aloittaman sodan vaikutukset
yhteistyöhän pitkällä aikavälillä ovat vielä tuntemattomat.
Tutkimusprofessori Kamrul Hossain keskittyi puheenvuorossaan ihmisten
turvallisuuteen Arktisilla alueilla.
– Pääasia inhimillisessä turvallisuudessa on sen läheisyys yhteisöille ja
yksilöille, kuten esimerkiksi riittävä ruoan saaminen. Tämä on muuttunut paljon
ilmaston muutoksen vaikutuksesta myös arktisilla alueilla.
Yhteiskuntaturvallisuuden yliopistolehtorina Norjan arktisessa yliopistossa
Tromssassa toimiva Mirva Salminen on erikoistunut digitalisaatioon ja
kyberturvallisuuteen. Hän nosti puheenvuorossaan esille, että on syytä pohtia,
tulisiko kyberturvallisuus määritellä ihmisoikeudeksi.
– Digitaalisten oikeuksien toteutumisessa on kyse yhtäältä siitä, miten listatut
oikeudet toteutuvat kunkin kohdalla digitaalisessa ympäristössä ja toisaalta
siitä, miten kyberfyysisessä arkipäivässä perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen
riippuu digitaalisen ympäristön toimivuudesta. Arktisilla alueilla kumpaankaan
tulokulmaan ei ole vielä kiinnitetty riittävästi huomiota.
Tutkimusprofessori Stefan Kirchnerin mukaan ilmasto-oikeudenmukaisuutta haetaan
yhä useammin ihmisoikeuksien kautta, koska ilmastonmuutoksella on todellisia
vaikutuksia esimerkiksi ihmisten talouteen tai kulttuurin harjoittamiseen.
Lisäksi tulevaisuuden sukupolvet otetaan yhä enemmän huomioon lainsäädännön
kehittämisessä.
Seminaarin viimeisen puheenvuoron piti Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston
puheenjohtaja Anni-Sofia Niittyvuopio.
– Vaikka saamelaisten osallisuus itseään koskevassa päätöksenteossa on
lisääntynyt, paljon on edelleen tehtävänä. Saamelaisten ihmisoikeuksissa on
kehitettävää esimerkiksi terveyden, toimeentulon ja turvallisuuden kohdalla,
joihin ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt.
Tilaisuus päätettiin paneelikeskusteluun, jossa tiivistettiin aiempien
puheenvuorojen ajatuksia ja keskusteltiin lisää muun muassa ilmastonmuutoksen
moninaisista vaikutuksista inhimillisen turvallisuuden toteutumiseen sekä
saamelaisten perinteisen tiedon hyödyntämisestä erityisesti ympäristöä
koskevassa päätöksenteossa.
Lisätiedot:
Tallenne tilaisuudesta on katsottavissa tästä linkistä 9.11.2022 asti: Ihmisoikeuksien
ja turvallisuusympäristön arktisia ulottuvuuksia -seminaari
Ihmisoikeuskeskus:
www.ihmisoikeuskeskus.fi
Tutkimusprofessori Kamrul Hossain puhumassa inhimillisestä
turvallisuudesta.