Pohjois-Suomessa ja Venäjän pohjoisosissa monet paikkakunnat ovat saman haasteen edessä: kuinka houkutella nuoria pysymään tai palaamaan kotipaikkakunnilleen?

Lapin yliopiston Arktisen keskuksen koordinoimassa hankkeessa selvitettiin, mikä
tekee arktisen kaupungin tai kunnan elinkelpoiseksi ja houkuttelevaksi nuorille.
Hankkeen yhtenä tuloksena syntyi hyvien käytäntöjen opas, jossa annetaan
suosituksia opetuksen ja koulutuksen toimijoille, kunnallisille ja
kansalaistoimijoille, yritystoimijoille sekä alueellisille ja valtiollisille
toimijoille. 

Oppaan suositukset perustuvat nuorten parissa tehtyyn pitkäaikaiseen kenttätyöhön
pohjautuvaan tutkimukseen Pohjois-Suomessa ja Venäjän pohjoisosissa sekä näiden
nuorten käsityksiin hyvinvoinnista ja hyvän elämän aineksista.

Nuorten päätökseen lähteä synnyinsijoiltaan vaikuttavat monet rakenteelliset
tekijät, kuten kouluttautumismahdollisuuksiin, työllistymiseen, palveluihin,
vapaa-ajan toimintaan ja liikkumiseen liittyvät ongelmat. 

– Lähtemistä myös pidetään usein niin venäläisten kuin suomalaisten nuorten
keskuudessa yksinkertaisesti coolimpana ja edistyksellisempänä kuin
kotipaikkakunnalle pohjoiseen jäämistä, toteaa tutkimusprofessori Florian
Stammler Arktisesta keskuksesta.

Toisaalta nuoret ovat tuoneet esille useita myönteisiä asioita, jotka tekevät
pohjoisessa elämisen houkuttelevaksi. Näihin kuuluvat puhdas ja rauhallinen
luonto, luontoharrastukset sekä elämisen helppous ja mukavuus pienellä
paikkakunnalla verrattuna suuriin kaupunkeihin.

Oppaan suositukset ovat konkreettisia ja sen tarjoamat esimerkit osoittavat, että
Suomessa ja Venäjällä voitaisiin ottaa oppia toisistaan. 
Esimerkiksi
etä- ja lähiopiskelun yhdistämisessä on Venäjällä ollut käytössä toimiva malli
jo vuosikymmenten ajan.

– Monia nuoria ei välttämättä viehätä ajatus pelkästä etäopiskelusta ruudun
ääressä. Venäjällä on käytössä yhdistelmämalli, jossa suurin osa opinnoista
voidaan suorittaa verkossa kotipaikkakunnalta käsin ja sen lisäksi matkustetaan
yliopistokaupunkeihin pari kertaa vuodessa. Tämä voisi olla houkutteleva
ratkaisu myös joillekin suomalaisille nuorille, Stammler sanoo.

– Toisaalta, monet Venäjän arktisella alueella asuvat nuoret kaipaavat paikkoja,
joissa viettää aikaa muiden nuorten kanssa ilman varsinaista ohjattua toimintaa,
kilpailua tai niin sanottua hyödyllistä tarkoitusta. Tämä ongelma ei tullut
esiin niin paljon Suomessa, Stammler jatkaa. 

Oppaaseen kootut parhaat käytännöt on kerätty seuraavilta paikkakunnilta Suomesta
ja Venäjältä: Kolari, Kemijärvi ja Pyhäjoki (Suomi) sekä Koutero, Revda,
Poljarnyje Zori, Kirovsk, Novyi Urengoi, Nerjungri, Nizhny Kuranakh ja Tiksi
(Venäjä). Kyseiset käytännöt kuvastavat kummankin maan ja kunkin paikkakunnan
erityispiirteitä. Opas on saatavilla suomeksi, venäjäksi ja englanniksi.

Opas verkossa: Vetovoimainen kunta pohjoisen nuorille – parhaita käytäntöjä
Opas pdf-versiona: Vetovoimainen
kunta pohjoisen nuorille – parhaita käytäntöjä (PDF)


Lisätietoja:
Florian Stammler
Tutkimusprofessori
Arktinen keskus, Lapin yliopisto
etunimi.sukunimi@ulapland.fi
+358
400 138 807