Kivestä asiaa
Arktikumin puutarhan kivinäyttelyssä voit tutustua Lapin tyypillisiin kivilajeihin ja harvinaisuuksiin. Tässä kerromme esillä olevien kivien synnystä ja ominaispiirteistä.
Kivet kuuluvat Geologian tutkimuskeskukselle (GTK). Geologiassa tutkitaan kiviä ja sitä, miten ne syntyvät. Geologin tunnuslause on ”Mente et malleo”, järjellä ja vasaralla. Kivinäytteitä kerätään maastossa ja analysoidaan laboratoriossa.
Monenlaisia möhkäleitä
Tutustu tässä muutamiin geologian peruskäsitteisiin:
- Kallioperä muodostuu kivilajeista. Suomessa kallioperä on usein maaperän eli erilaisten maalajien peitossa.
- Kivilajit muodostuvat joko yhdestä tai useasta mineraalista.
- Mineraalit ovat kiteisiä aineita. Kivilajien yleisimpiä mineraaleja ovat kvartsi, maasälpä ja kiille.
- Malmimineraali on mineraali, josta voidaan valmistaa metallia.
- Maalajit ovat joko mineraali- ja kivilajisyntyisiä (kuten hiekka ja savi) tai eloperäisiä (kuten turve ja multa).
Kivilajit luokitellaan kolmeen pääluokkaan syntytapansa perusteella:
- Magmakivet syntyvät, kun sula kiviaines eli magma jäähtyy, kiteytyy ja kovettuu.
- Sedimenttikivet syntyvät, kun irtaimet maalajit kerrostuvat uudelleen ja kovettuvat.
- Metamorfiset kivet syntyvät miljoonien vuosien aikana, kun magma- tai sedimenttikivet kiteytyvät uudelleen johtuen kovasta paineesta ja lämpötilamuutoksista. Myös metamorfinen kivi voi metamorfoitua uudestaan.
Löydä lohkareet
Tarkemmassa luokittelussa kivilajit saavat nimensä rakenteen ja mineraalikoostumuksen perusteella. Esimerkiksi magmakivet jaotellaan syväkiviin, vulkaanisiin kiviin ja juonikiviin. Ne eroavat toisistaan ulkonäöltään ja rakenteeltaan, mutta niiden mineraalikoostumus voi olla samanlainen.
Kivinäyttelyssä on esillä syvällä maankuoressa kiteytynyt juonikivi – turmaliinipegmatiitti – joka on löydetty Sallasta.
Meillä on runsaasti kivilajeja, jotka ovat alkuperältään vulkaanisia, mutta ne ovat eriasteisesti metamorfoituneita. Suomessa on paljon metamorfisia kiviä – ja niin myös tässä näyttelyssä.
