Arktisen alueen inhimillistä turvallisuutta koskeviin kysymyksiin tulee etsiä ratkaisuja paikallisella tasolla, ehdottavat tutkijat HuSArctic-hankkeen loppuraportissa. Suomen Akatemian rahoittamassa nelivuotisessa hankkeessa on kartoitettu, millaisia inhimilliseen turvallisuuteen liittyviä haasteita ihmiset kohtaavat erityisesti Barentsin alueella ja miten alueen inhimillistä turvallisuutta voisi edistää.

Inhimillisessä turvallisuudessa tarkastellaan valtion sijaan
yksilöitä ja heidän yhteisöjään. Arktisen alueen yhteisöt käyvät läpi nopeita
muutoksia, jotka vaikuttavat myös inhimilliseen turvallisuuteen. Tällaisia muutoksia
ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksesta johtuva ympäristön tilan heikkeneminen, lajien
häviäminen, alttius katastrofeille, haavoittuvuus katastrofitilanteissa ja
perinteisiin elinkeinoihin liittyvät katastrofiriskit, jotka aiheuttavat
kohtuuttomia kustannuksia yhteisöille. Muutospaineita aiheuttavat myös matkailun ja
kaivannaisteollisuuden lisääntyminen, digitalisaatio ja palveluiden keskittäminen.

Tutkijoiden mukaan inhimillistä turvallisuutta voi parantaa tunnistamalla
paikallisten ympäristöjen ominaispiirteet ja edistämällä kestävää kehitystä
kollektiivisesti. Alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen kanssa toteutettavan
kumppanuuden ja yhteistyön ei tule rajoittua vain kuulemiseen ja hyväksynnän
saamiseen. Toiminnassa tulee tunnistaa ja tunnustaa kaikkien toimijoiden vastuut.

Arktista aluetta koskevassa poliittisessa päätöksenteossa tarvitaan ajattelutavan
muutosta. Kestävän kehityksen turvaaminen nykyisille ja tuleville sukupolville
edellyttää normien uudelleenarviointia järjestelmä-, yhteisö- ja yksilötasolla.
Kehittämisen ei tule perustua taloudelliseen kasvun tavoitteluun, ja
alkuperäiskansojen maailmankatsomukset tulee huomioida ja sisällyttää
päätöksentekoon. Tämä edellyttää perustavanlaatuisella tasolla tapahtuvaa
kolonialismin perinnön ja sen vaikutusten tunnustamista. Tietoisuutta arktisen
alueen identiteeteistä ja historiallisista näkökulmista tulee pyrkiä lisäämään
sitouttamalla paikallisyhteisöjä ja kouluttamalla.

HuSArctic-hankkeen
lokakuussa järjestetyn loppuseminaarin pohjalta koottu raportti on luettavissa
suomeksi, pohjoissaameksi, englanniksi, ruotsiksi, norjaksi ja venäjäksi hankkeen
verkkosivuilla. Raportti löytyy suomeksi täältä.

HuSArctic-hanketta on koordinoinut
Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti, joka on osa Lapin yliopiston
Arktista keskusta. Hankkeeseen on osallistunut partnereita arktiselta alueelta ja
Euroopasta.

Kirja paneutuu paikallis- ja alkuperäisyhteisöjen
inhimilliseen ja yhteiskunnalliseen turvallisuuteen

HuSArctic-hankkeen
loppuseminaarissa julkaistiin myös kirja, joka lisää ymmärrystä inhimillisen ja
yhteiskunnallisen turvallisuuden haasteista arktisella alueella. Kirja keskittyy
erityisesti Barentsin alueeseen ja alueen paikallis- sekä alkuperäisyhteisöjen
näkökulmiin. Human and Societal Security in the Circumpolar Arctic – Local and
Indigenous Communities -kirjan ovat toimittaneet Kamrul Hossain
, Jose Miguel Roncero ja Anna Petrétei.

Brillin julkaisema kirja on uuden Studies in Polar Law -sarjan ensimmäinen julkaisu.
Kirjaa voi tilata Brillin verkkosivuilta.

Lisätietoja:

Hankkeen verkkosivut:
www.husarctic.org

Tutkimusprofessori Kamrul Hossain
Pohjoisen
ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti
Arktinen keskus, Lapin yliopisto
+358 40 484 4281, kamrul.hossain(at)ulapland.fi

 

Kuva Afroja
Khanam: HuSArctic-hankkeen loppuseminaari järjestettiin lokakuussa Helsingissä
LaY/AK/JW