Napa-alueiden jäätiköiden sulamista ja merenpinnan nousua voitaisiin hidastaa geotekniikan avulla ja sen soveltamista tulisi tutkia vakavasti, ehdottaa kansainvälinen tutkimusryhmä Nature-lehden kommenttiartikkelissa. Ryhmään kuuluvat John C. Moore ja Rupert Gladstone Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta, Thomas Zwinger Tieteen tietotekniikan keskus CSC:stä ja Michael Wolovick Princetonin yliopistosta USA:sta.

Vuoteen 2100 mennessä useimmat suuret rannikkokaupungit joutuvat kohtaamaan yli
metrin nykyistä korkeamman merenpinnan. Esimerkiksi Guangzhouissa, Kiinassa,
merenpinnan nousu puolella metrillä veisi kodin yli miljoonalta ihmiseltä ja
kahden metrin nousu vaikuttaisi yli kahteen miljoonaan ihmiseen. Jos rannikoita
ei suojata, vahinkojen määrä maailmanlaajuisesti saattaa nousta 50 biljoonaan
dollariin vuodessa. Vallien ja tulvasuojien rakentaminen ja ylläpito maksavat
vuosittain kymmeniä miljardeja dollareita. Tutkijat uskovat, että investointi
geotekniikkaan on kannattavaa.

Grönlannin ja Etelämantereen
jäähyllyt vaikuttavat merenpinnan nousuun tällä vuosisadalla enemmän kuin mikään
muu. Nopeimpien valtameriin kulkevien jäävirtausten hidastaminen voisi tuoda
muutaman vuosisadan verran lisäaikaa ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja
rannikoiden suojelemiseksi.

”Vain muutamat erittäin nopeasti
virtaavat jäätiköt Grönlannissa ja Etelämantereella kuljettavat suuren osan
jäätiköistä mereen, jossa ne sulaessaan nostavat merenpinnan tasoa. Nämä
jäätiköt ovat kooltaan kymmeniä kilometrejä suuntaansa, ja niiden vakauttaminen
on houkuttelevampi kohde kuin suojavallien rakentaminen maailman rannikoille”,
kertoo John Moore, joka on Lapin yliopiston Arktisen keskuksen
tutkimusprofessori ja Pekingin yliopiston johtava tutkija.

Jäätiköiden sulamista voitaisiin hidastaa kolmella tavalla. Ensimmäiseksi
sulamista kiihdyttävän lämpimän meriveden pääsy jäähyllyjen alle voitaisiin
estää penkereillä. Toiseksi, jäähyllyjä voisi tukea rakentamalla mereen
keinotekoisia saaria siihen kohtaan, missä jäähyllyt alkavat kellua.
Kolmanneksi, jäätiköt liukuvat niiden pohjalla olevan ohuen vesikerroksen päällä
ja jäätiköiden virtaamista voisi hidastaa kuivaamalla niiden pohjakallion joko
johtamalla veden muualle tai jäädyttämällä sen.

”Kehittyneet jää/valtamerimallinnukset auttavat arvioimaan esitettyjen ideoiden
tehokkuutta”, kertoo sovellusasiantuntija Thomas Zwinger
CSC:stä.
"Jäätikkö-suomi.jpg"
Näiden esitettyjen toimien mittakaavat ja
kustannukset ovat verrattavissa nykyisiin suuriin maa- ja
vesirakennushankkeisiin, mutta lisähaasteen tuovat pitkät etäisyydet ja
napa-alueiden karut olosuhteet. Keinotekoisia saaria on rakennettu esimerkiksi
Hong Kongin uudelle lentokentälle, Norjassa vettä johdetaan jäätikön alta
kalliotunneleita pitkin vesivoimalaitokseen ja Grönlannissa nopeimmin virtaavan
jäätikön eteen rakennettavan penkereen pituus olisi vain viisi kilometriä ja
korkeus sata metriä.

Mahdollisten riskien selvittäminen, etenkin
paikallisiin ekosysteemeihin kohdistuvien, vaatii huolellista kenttätyötä ja
tietokonemallinnusta. Jäätiköt tarvitsevat pohjakallion kartoitusta ja
sulamisnopeuden määritystä. Eteläisen jäämeren ilmastomallia pitää kehittää ja
Pohjois-Atlantin virtauksia Grönlannin jäähyllyihin pitää selvittää. Tutkijoiden
mielestä suurin riski on, ettei tehdä mitään tai että nämä toimenpiteet eivät
toimi. Rakennustöiden vaikutukset jäisivät pieniksi ja paikallisiksi verrattuna
jäätiköiden romahtamiseen ja maailmanlaajuiseen nopeaan merenpinnan nousuun.

Jäätiköiden vakauttaminen geotekniikan keinoin ei vähennä kasvihuonekaasujen
aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä. Jäätiköiden kohtalo riippuu viime kädessä
siitä, kuinka nopeasti päästöt vähenevät. Jos kasvihuonekaasujen
päästövähennysten huippu saavutetaan pian, jäätiköiden säilyttämisen pitäisi
olla mahdollista. Jos päästöt jatkavat kasvuaan, tavoitteena on hallita
jäätiköiden romahtamista, tasoittaa merenpinnan nousunopeutta ja helpottaa
sopeutumista.

Lisätietoja:

John
Moore, Lapin yliopiston Arktinen keskus, john.moore.bnu(at)gmail.com, +358 400
194 850 (Kiinassa, huom. aikavyöhyke + 6 tuntia)

Thomas Zwinger,
CSC – Tieteen tietotekniikan keskus, thomas.zwinger(at)csc.fi, +358 50 381 9538


John
C. Moore, Rupert Gladstone, Thomas Zwinger and Michael Wolovick: Geoengineer
polar glaciers to slow sea-level rise. Nature, 15 March 2018, vol 555.

 

LaY/AK/JM&JW