Tutkijat varoittavat arktisten maa-alueiden vihertymisestä

Syyt vihertymiseen ovat mutkikkaampia ja vaihtelevampia kuin aiemmin arveltiin.

Ilmastomuutoksen aiheuttamasta arktisen alueen näkyvästä vihertymisestä
huolestuneet tutkijat ovat ottaneet käyttöönsä uusia menetelmiä ymmärtääkseen
paremmin, miten laajat ja puuttomat tundra-alueet vihertyvät. Avainroolissa on
uusi drooni- ja satelliittiteknologia.

Kasvit reagoivat nousseisiin kesälämpötiloihin, ja myös lumien sulamisen
varhentuminen saa kasveja lehteen entistä aikaisemmin. Tundran kasvillisuus
leviää uusille alueille ja jo kasvavilla alueilla kasvusto muuttuu korkeammaksi.

National Geographicin johtama 40 hengen tutkimusryhmä 36 eri tutkimuslaitoksesta
on selvittänyt, että syyt vihertymiseen ovat mutkikkaampia ja vaihtelevampia
kuin aiemmin arveltiin. Kun verrataan ilmasta ja maasta kerättyjä tietoja
toisiinsa, saadaan aikaan tähän mennessä selkein kuva siitä, miten Euroopan,
Aasian ja Pohjois-Amerikan pohjoiset alueet muuttuvat lämpötilan noustessa.

Pohjoisamerikkalaisten ja eurooppalaisten tutkijoiden ryhmä on satelliittikuvien
kautta havainnut, että arktisten alueiden vihertyminen johtuu muustakin kuin
vain tundrakasvien reagoinnista maaperän lämpenemiseen. Satelliitit ovat
tallentaneet muutoksia muun muassa lumen sulamisen ajankohdassa ja maaston
kosteudessa.

– Uudenlainen teknologia, kuten sensorit drooneissa, lentokoneissa ja
satelliiteissa, on auttanut jäljittämään muuttuvia vihertymisen malleja.
Satelliittien erottelukyky kattaa jalkapallokentän kokoisia alueita, sanoo
tutkimusta johtanut tohtori Isla Myers-Smith Edinburghin
yliopistosta.

Kuva Isla Myers-Smith: Tundran kasvillisuuden muutosta voi seurata droonien
avulla

Pohjois-Arizonan yliopiston professori Scott Goetz korostaa
tämän tutkimuksen tärkeyttä maailmanlaajuisen ilmaston lämpenemisen
ymmärtämisessä. Tundran kasvit toimivat muurina lämpenevän ilmaston ja jäiseen
routaan varastoituneiden isojen hiilikertymien välillä.

Muutokset kasvillisuudessa muuttavat tasapainoa maahan vangitun hiilen ja sen
ilmakehään vuotamisen välillä. Pienetkin heilahdukset tässä voivat estää
merkittävästi yrityksiä pitää maapallon lämpeneminen alle 1,5 celsiusasteessa,
joka on yksi Pariisin ilmastosopimuksen tärkeimmistä tavoitteista. Tutkimus
auttaa tutkijoita selvittämään, mitkä tekijät nopeuttavat tai hidastavat
lämpenemistä.

– Olemme saaneet uutta kuvamateriaalia ja edistyneet siinä, miten käsittelemme ja
analysoimme dataa – joka sisältää myös vuosikymmeniä vanhoja kuvia – mikä
muuttaa ymmärrystämme Arktiksen menneisyydestä, nykyisyydestä ja
tulevaisuudesta, kertoo tohtori Jeffrey Kerby, joka työskenteli
tutkimuksen aikaan Darthmouthin yliopistossa.

– Odotamme tämän tutkimuksen vaikuttavan käsitykseemme arktisista alueista
sukupolviksi eteenpäin, sanoo National Geographicin tutkijaohjelmien
varapuheenjohtaja Alex Moen.

Tutkimusartikkeli
Complexity
revealed in the greening of the Arctic
on julkaistu
arvostetussa Nature Climate Change -tiedejulkaisussa 31.1.2020.

Suomesta tutkimukseen osallistui tutkimusprofessori Bruce Forbes
Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta.

Kuva
Jeffrey Kerby: Tutkijat havainnoivat muutoksia maasta käsin

Tutkimusta ovat rahoittaneet National Geographic Society Yhdysvalloista ja useat
muut toimijat, mukaan lukien NASAn arktisen ympäristön muutoksia tutkiva
ABoVE-ohjelma ja Yhdistyneiden kuningaskuntien ympäristöntutkimusneuvosto.
Tutkimusta tukivat eri tavoin myös saksalainen biodiversiteettitutkimuksen
keskus ja Yhdysvaltojen kansallisen tiedeakatemian työryhmä Understanding
Northern Latitude Vegetation Greening and Browning.

Lisätietoja:

Tutkimusprofessori Bruce Forbes
Arktinen
keskus, Lapin yliopisto
bruce.forbes(at)ulapland.fi, +358 40 847 9202

Rhona Crawford
Edinburghin yliopiston viestintäosasto
rhona.crawford(at)ed.ac.uk, 0131 650 2246

 

Pääkuva: Jeffrey Kerby