Lapin yliopiston Arktinen keskus, Metsähallituksen luontopalvelut ja Luonnonvarakeskus testasivat Poroaitojen riistaturvallisuus -hankkeessa erilaisia aitojen merkintätapoja niiden riistaturvallisuuden parantamiseksi. Tutkimuksen mukaan poroaitojen merkintä vähentää selvästi riistalintujen törmäyksiä aitoihin ja siten niiden kuolleisuutta.

Poroaitojen riistaturvallisuus -hankkeessa merkittiin 140
kilometriä Lapin poroaitoja erivärisin muovi- ja alumiinifolionauhoin sekä
harusvaijerimerkein. Aidat tarkastettiin kuukausittain, ja riistaeläinten törmäykset
aitoihin laskettiin.

Keltainen väri toimii parhaiten

Nauhamerkinnöissä keltainen väri vähensi törmäyksiä parhaiten, ja myös
harusmerkinnällä oli selvä törmäyksiä estävä vaikutus. Merkinnän tihentäminen
vähensi törmäyksiä entisestään. Aitojen merkinnällä voidaan ohjata hirvet ylittämään
aidat niiden merkitsemättömiltä osuuksilta. Merkinnällä pystytään vähentämään
hirvien törmäysten aiheuttamia aidan korjauskustannuksia.

Muovinauhaa
tulee kuitenkin käyttää vain suojaisilla alueilla, sillä se ei kestä aukeiden
paikkojen luonnonolosuhteita. Jos nauhoja käytetään, pitää nauhoituksia pystyä myös
huoltamaan säännöllisesti. Harusvaijerimerkintä on kestävämpi, ja sen teho
törmäyksiä estävänä hyvä.

Riistakamerat paljastivat raatojen
hävittäjät

Raatoja häviää aidan varrelta, joten osa
törmäyksistä jää havaitsematta. Riistakameroiden avulla selvitettiin kuinka nopeasti
raadot häviävät aitojen varsilta ja mikä eläin ne vie. Useimmiten raadon hävittää
korppi, näätä tai kettu. Varislinnut syövät raadot löytöpaikalla, nisäkäspedot
ottavat raadon mukaansa kokonaisena ja siirtyvät syömään kauemmas aidasta.

Metsäkanalinnuista riekko, teeri ja metso ovat alttiita törmäämään aitaan, ja
merkinnällä pystyttiin vähentämään erityisesti riekkojen kuolemia.

Aitojen
riistaturvallisuus koetaan tärkeäksi

Hankkeessa tehtyyn
kyselyyn vastanneet pitivät useimpia käytettyjä nauha- ja harusmerkintöjä vähintään
melko hyvin Suomen luonnonmaisemaan sopivina. Poroaitojen riistaturvallisuutta myös
pidettiin tärkeänä, jopa tärkeämpänä kuin aidan ulkonäköä. Poroaidoilla kohdatut
poromiehet kokivat turvallisuushankkeen tärkeäksi ja toivoivat tutkimuksen tuovan
lisäselvyyttä riistaturvallisuuden lisäksi myös siihen, kuinka hirvien aidoille
tuottamaa vahinkoa voitaisiin vähentää.

Jatkotutkimus onkin tarpeen
kustannustehokkaampien, kestävien ja tehokkaasti törmäyksiä estävien aidan
merkintätapojen löytämiseksi. Tietoa tarvitaan muun muassa soidinpaikkojen ja aidan
ympäristön vaikutuksesta törmäyksiin. Näin pystyttäisiin määrittelemään alueet,
joilla törmäyksiä tapahtuu eniten ja kohdistamaan merkinnät niille.

Poroaitojen riistaturvallisuus -hanketta rahoitti Euroopan aluekehitysrahasto
(EAKR). Myös Paliskuntain yhdistys, Suomen riistakeskus sekä Luonnon- ja
riistanhoitosäätiö osallistuivat tutkimuksen suunnitteluun ja toteutukseen.


Lisätietoa:

Projektikoordinaattori Markku Vierelä, puhelin 040
4844288, sähköposti markku.vierela(at)ulapland.fi
Erikoistutkija Osmo Rätti,
puhelin 0400 138804, sähköposti osmo.ratti(at)ulapland.fi


http://www.arcticcentre.org/EN/RESEARCH/Projects/Pages/poroaidat