Nykymaailmassa havaittavissa olevien muutosten laajuus ja luonne ovat osoitus maapallon järjestelmien perustavanlaatuisesta muutoksesta, ja Arktisella alueella monet näistä muutoksista näkyvät jo nyt. Politiikan tutkija Malgorzata (Gosia) Smieszekin väitöstutkimus on uusi käsitteellinen avaus, joka tuo tieteelliseen keskusteluun uutena elementtinä epäviralliset kansainväliset järjestelmät (informal international regimes), joita valtiot rakentavat sellaisten instrumenttien varaan, jotka eivät ole itsessään oikeudellisesti sitovia.

Smieszek lähestyy tutkimusaihettaan Arktista neuvostoa (Arctic Council, AC)
koskevan tapaustutkimuksen kautta, ja esittää, että epävirallisilla
kansainvälisillä järjestelmillä on erityispiirteitä, joiden ansiosta niiden
välineellinen merkitys inhimillisissä pyrkimyksissä vastata kansainvälisen
yhteistyön ja hallinnon vaatimuksiin ja haasteisiin nopean muutoksen
aikakaudella kasvaa jatkuvasti.

Nykymaailman kiihtyvä globalisaatio
ja ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos – jotka ovat näkyvimpiä esimerkkejä ihmisen
toiminnan vaikutuksesta maapallon järjestelmiin – ovat haasteita, jotka
ylittävät yksittäisten valtioiden ja toimijoiden rajat ja kapasiteetin.
Kansainvälisten suhteiden tutkijat ja oikeustieteilijät ovat todenneet, että
kansainvälinen lainsäädäntö perinteisessä muodossaan ei enää pysty vastaamaan
uuden globaalin ympäristön kompleksisuuden vaatimuksiin, mikä on herättänyt
kysymyksen sen hyödyllisyydestä nykypäivän kontekstissa.

Arktisen
alueen tilanne heijastelee monin tavoin muun maapallon haasteita ja
kehityskulkuja. Tästä syystä Smieszek valitsi tutkimuskohteekseen Arktisen
neuvoston – instituution, joka ei ole oikeudellisesti sitova, mutta joka on
omaksunut johtavan roolin Arktista aluetta koskevien yhteistyöjärjestelyjen
toteuttamisessa sekä vakiinnuttanut asemansa merkittävänä toimijana sekä
Arktisen alueen sisäisten että sen ulkopuolisten toimijoiden keskuudessa.

“Instituutiot – määriteltynä oikeuksien, sääntöjen, periaatteiden ja
päätöksentekokäytänteiden rakenteina – ovat keskeisessä roolissa ihmisen ja
ympäristön välisissä suhteissa sekä syinä että ratkaisuina meitä ympäröivien
suurten biofysikaalisten järjestelmien muutoksiin ja siinä, miten nämä muutoksen
vaikuttavat meihin ja hyvinvointiimme,” toteaa Smieszek. Politiikan ja
kansainvälisten suhteiden tutkimus tarkastelee tällaisia järjestelmiä tiettyihin
erityiskysymyksiin kuten ilmastonmuutokseen ja/tai Arktisen alueen kaltaisiin
maantieteellisesti rajattuihin alueisiin keskittyvien instituutioiden
alajärjestelminä.

Smieszekin kirjallisuuskatsaus osoittaa, että
lähes kaikki tähän asti analysoidut kansainväliset järjestelmät perustuvat
oikeudellisesti sitoviin sopimuksiin. Vaikka tämä ei sinänsä ole yllättävää,
monenkeskisten ympäristösopimusten tarkastelu globaalin ympäristöhallinnon
kulmakivenä osoittaa merkittävän tutkimusaukon: Kansainvälisissä järjestelmissä,
jotka perustuvat instrumentteihin, jotka eivät ole oikeudellisesti sitovia –
esimerkiksi Smieszekin tutkimuksessa tarkastellussa Arktisessa neuvostossa – on
runsaasti tutkimatonta aineistoa.

“Tarkastellessani Arktista
neuvostoa ja keskustelua siihen liittyvistä uudistustarpeista ja puutteista,
olin tietoinen siitä, että eräs usein esitetty Arktista neuvostoa kritisoiva
väite liittyy sen sääntelyvallan puutteeseen ja soft law -perustaisuuteen,”
Smieszek kuvailee. Hänen mukaansa nämä väitteet heijastelevat yleisemmän tason
taipumusta pitää oikeudellisesti sitovia normeja parempina kuin normeja, jotka
eivät ole oikeudellisesti sitovia, nähdä soft law -perustainen yhteistyö
alikehittyneenä, sekä samastaa kansainväliset järjestelmät lähinnä niiden
sääntelytoimintoihin.

Avatakseen uudenlaisia näkökulmia aiheeseen ja
kiinnittääkseen huomion järjestelmiin, jotka – erotuksena oikeudellisesti
sitoviin sopimuksiin perustuvista kansainvälisistä järjestelmistä – perustuvat
sopimuksiin, jotka eivät ole oikeudellisesti sitovia, Smieszek tekee uuden
käsitteellisen avauksen tuoden tutkimukselliseen keskusteluun epäviralliset
kansainväliset järjestelmät (informal international regimes). Epäviralliset
kansainväliset järjestelmät mahdollistavat muun muassa uusia tapoja vahvistaa
vastuullisuutta ja legitimiteettiä lisäämällä alkuperäiskansojen ja muiden
valtiosta riippumattomien toimijoiden osallistumista. Niitä on myös mahdollista
mukauttaa suhteellisen vaivattomasti verrattuna virallisempiin kansainvälisiin
järjestelmiin. Tätä voidaan pitää toivottavana piirteenä nyky-yhteiskunnan
instituutioissa, joiden tulee pystyä vastaamaan hallinnon vaatimuksiin
nykymaailmassa koettavissa ja havaittavissa olevien nopeiden, kompleksisten ja
erilaisten ilmiöiden riippuvuussuhteisiin perustuvien muutosten kontekstissa.
Smieszek esittää, että nykymaailman globaalin poliittisen päätöksenteon
kompleksisen luonteen vuoksi epävirallisiin kansainvälisiin järjestelmiin –
niiden muodostumiseen, toimeenpanoon, suorituskykyyn ja dynamiikkaan – tulisi
kiinnittää enemmän tutkimuksellista huomiota. Vaikka ne eivät ole vastaus
kaikkiin kansainvälisen politiikan haasteisiin, ne saattavat – kuten Arktista
neuvostoa koskeva tapaustutkimus osoittaa – tarjota uudenlaisia, merkittäviä
hallinnon työkaluja.

“Ottaen huomioon Arktisen Neuvoston keskeisen
roolin maailman ilmastoasioiden ‘viestinviejänä’ toimivan Arktisen alueen
institutionaalisessa kontekstissa, uskon, että sen toiminnan tarkastelu tuo
uusia aineksia ajatteluumme koskien innovatiivisia institutionaalisia tapoja
vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin,” Smieszek summaa.

Väitöstilaisuus

Malgorzata (Gosia) Smieszekin
väitöskirja Informal International Regimes. The Case Study of the Arctic Council
tarkastetaan Lapin yliopiston Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa keskiviikkona
11. joulukuuta 2019 klo 12 Luentosalissa 2. Vastaväittäjänä toimii Professori
Leslie A. King (Royal Roads University, Victoria, British Columbia, Kanada).
Kustoksena toimii Professori Petri Koikkalainen Lapin yliopistosta. Tilaisuuden
jälkeen tarjoillaan väitöskahvit ravintola Fellissä. Tervetuloa!

Seuraa
väitöstilaisuutta verkossa:
https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland/

Tietoa
väittelijästä

Malgorzata (Gosia) Smieszek on politiikan
tutkija, joka työskentelee tällä hetkellä Lapin yliopiston Arktisessa
keskuksessa. Hänen tutkimusintresseihinsä lukeutuvat ympäristöhallinto ja
Arktisen alueen hallinto, erityisesti Arktisen neuvoston toiminta, tieteen ja
politiikan rajapinnat sekä sukupuolten välisen tasa-arvon ja kestävän kehityksen
väliset yhteydet. Hän on työskennellyt useissa suomalaisissa ja kansainvälisissä
hankkeissa, mukaan lukien vuosina 2016-2018 toteutettu Valtioneuvoston kanslian
rahoittama ”Suomen puheenjohtajuus arktisessa neuvostossa kasvaneen epävarmuuden
aikakaudella” (Finland’s Arctic Council chairmanship in the times of increasing
uncertainty) -hanke. Gosia on toiminut Kansainvälisen arktisen tieteen komitean
(International Arctic Science Committee, IASC) Action Group on Communicating
Arctic Science to Policy-Makers (CASP) -toimintaryhmän puheenjohtajana sekä
IASC:n edustajana Arktisen neuvoston kokouksissa. Hän on myös voittoa
tavoittelemattoman “Women of the Arctic” -yhdistyksen (www.genderisnotplanb.com)
perustajajäsen.

Lisätietoja

Malgorzata
(Gosia) Smieszek
msmiesze@ulapland.fi
+48 661 441 322

Julkaisun
tiedot

Malgorzata Smieszek: Informal
International Regimes. A Case Study of the Arctic Council. Acta Electronica
Universitatis Lapponiensis 270, ISBN 978-952-337-186-6, ISSN 1796-6310, Lapin
yliopisto, Rovaniemi 2019.

Sähköisen julkaisun pysyvä osoite

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-186-6