TaM Ayonghe Akonwi Nebasifu tarkastelee väitöstutkimuksessaan Guineanlahden rannalla sijaitsevan Kamerunin kansallispuiston yhteishallinnointia. Etnografisen tutkimuksen kohteena ovat erityisesti viranomaisten ja paikallisten asukkaiden yhteishallinnoinnissa ilmenevät epätasa-arvoiset valtasuhteet. Ayonghen mukaan yhteishallinnointi ei takaa sitä, että paikallistuntemuksen merkitys tulisi riittävästi huomioiduksi, mutta paikallisilla on silti mahdollisuuksia turvata oman kulttuurinsa ja elinkeinojensa jatkuvuus.

Luonnonvarojen yhteishallinnointi (co-management) on kansainvälisesti
yleinen suojelualueiden – kuten kansallispuistojen, erämaa-alueiden tai
meriympäristöjen – hallinnoimisen tapa. Valtaa ja vastuuta jaetaan resursseja
käyttävien paikallisten sekä valtion viranomaisten kesken. Asetelma on kuitenkin
usein epätasa-arvoinen, ja paikalliset ihmiset ja yhteisöt joutuvat mukautumaan
ylhäältä päin annettuihin ohjeisiin.

Ayonghe teki Guineanlahden rannalla sijaitsevassa Kamerunin kansallispuistossa,
Länsi-Afrikassa kuuden vuoden ajan etnografista tutkimusta. Hän selvitti
yhteishallinnointiin liittyvien valtionhallinnon viranhaltijoiden,
vapaaehtoisjärjestöjen, alueellisten komiteoiden ja kylien paikallisyhteisöjen
keskinäisiä valtasuhteita. Erityisesti häntä kiinnosti, millainen on
paikallisten ihmisten kulttuurinen resilienssi, eli miten he selviävät
mahdollisissa kriisitilanteissa. Lisäksi hän selvitti, millainen merkitys
paikallisella perimätiedolla on biologisen monimuotoisuuden suojelemisessa.

Kaksitahoista paikallisen kulttuurin ja elinkeinojen suojelemista

Yhteishallinnointi ei takaa sitä, että paikallistuntemuksen tärkeys
tunnustettaisiin ja huomioitaisiin. Paikallisilla asukkailla on silti
mahdollisuuksia hyödyntää omaa kulttuuriperintöään niin, että he voivat turvata
oman kulttuurinsa ja elinkeinojensa jatkuvuuden.

– Paikalliset voivat yhtäaikaisesti sekä noudattaa yhteishallinnoinnin
periaatteita että kiertää niitä. Kansallispuistojen hallintoviranomaiset voivat
esimerkiksi ympäristönsuojeluohjelmien avulla tarjota paikallisille
mahdollisuuksia maatalouden kehittämiseen samalla, kun he rajoittavat toimintaa
suojelualueilla. Osalle paikallisista tämä on taloudellisista syistä tervetullut
ehdotus, osa taas vastustaa sitä, koska kokee sen rajoittavan tavanomaisia
maankäytön tapoja, Ayonghe kertoo.

Paikallinen perimätieto edistää biologisen monimuotoisuuden säilymistä

Ayonghe nostaa tutkimuksessaan esille ehdotuksia yhteishallinnoinnin
kehittämiseksi. Hänen mukaansa luonnon monimuotoisuuden säilymistä voidaan tukea
ilman, että alkuperäiskansojen perinteisiä maankäyttötapoja muutetaan.

– Voimme ottaa oppia esimerkiksi siitä, millainen suhde paikallisilla on Saharan
jättiläispuulajeihin. Ne ovat hengellisen merkityksensä vuoksi olleet jo
tuhansia vuosia paikallisten suojelun kohteena, eli jo paljon ennen
valtiojohtoista suojelupolitiikkaa.

Olemassa olevien yhteishallinnoimisen mallien ei tulisikaan ottaa
itsestäänselvyytenä sitä, että alkuperäiskansojen kulttuuriperinteet tulevat
toiminnassa huomioiduiksi.

Australiassa, Pohjois-Amerikassa ja Kanadan arktisella alueella on kokeiltu
alkuperäiskansojen suojelualueilla malleja, joiden myötä alkuperäiskansat ovat
itse saaneet päättää metsiensä hoitamisesta.

– Sama malli soveltuisi käytettäväksi Kamerunin kansallispuistossa, missä
paikallisilla on useiden sukupolvien kokemus ympäristönsä suojelijoina ja
säilyttäjinä.

Tietoa väitöstilaisuudesta

TaM Ayonghe Akonwi Nebasifun väitöskirja Knowledge Integration in
Co-management: A Study on the People of the Mount Cameroon National Park tarkastetaan
Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa keskiviikkona 2. maaliskuuta
2022 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Sabaheta
Ramcilovic-Suominen Luonnonvarakeskuksesta ja kustoksena tutkimusprofessori
Florian Stammler Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta.

Väitöstä voi seurata etänä osoitteessa
https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland/

Väitöstilaisuuden jälkeen on kahvitilaisuus ravintola Fellissä.

Tietoa väittelijästä

Ayonghe Akonwi Nebasifu valmistui vuonna 2011 sosiologian ja
kulttuuriantropologian kandidaatiksi Buen yliopistosta, Kamerunista,
sivuaineenaan journalismi ja viestintä. Taiteiden maisteriksi hän valmistui
vuonna 2014 Lapin yliopiston audiovisuaalisen mediakulttuurin
koulutusohjelmasta, sivuaineena matkailututkimus.

Ayonghe on vuodesta 2016 ollut Lapin yliopiston Arktisen keskuksen antropologian
tutkimusryhmän jäsen. Aiemmin hän on työskennellyt Kamerunissa harjoittelijana
Ympäristön ja maaseudun kehittämissäätiössä (Environment and Rural
Development Foundation), apulaiskonservaattorina eläinten
kuntoutuskeskuksessa sekä tutkijana metsätalous- ja villieläinministeriössä (Cameroon
Ministry of forestry and wildlife).

Lisätietoja

Ayonghe Akonwi Nebasifu
P. 040 484 4231
aayonghe(at)ulapland.fi

Tietoa julkaisusta

Ayonghe Akonwi Nebasifu: Knowledge Integration in Co-management: A Study on
the People of the Mount Cameroon National Park. Acta electronica
Universitatis Lapponiensis 332. ISBN 978-952-337-307-5, ISSN 1796-6310. Lapin
yliopisto, Rovaniemi 2022.

Sähköisen julkaisun pysyvä osoite:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-307-5