Arktisella alueella sataa pian enemmän vettä kuin lunta. Muutos on tapahtumassa vuosikymmeniä aiemmin kuin oli ennustettu, kertoo tuore tutkimus.

Uusimmat ilmastomallit osoittavat sateiden määrän lisääntyvän jyrkästi arktisella
alueella ja suurin osa sateista tulee vetenä. Kansainvälisen tutkijaryhmän
tutkimustulokset on juuri julkaistu Nature
Communications -lehdessä. Yksi kirjoittajista on Lapin yliopiston Arktisen
keskuksen tutkimusprofessori Bruce Forbes.

Muutokset sateiden olomuodossa johtuvat ilmaston nopeasta lämpenemisestä ja
merijään häviämisestä arktisella alueella. Seuraukset ovat merkittäviä, kuten
lumipeitteen väheneminen, ikiroudan kiihtyvä sulaminen ja jokien lisääntyneen
virtaaman aiheuttamat tulvat. 

– Nämä kaikki vaikuttavat niin eläinten selviytymiseen kuin ihmisten
toimeentuloon, sanoo johtava tutkija Michelle McCrystall Manitoban yliopistosta Kanadasta.

– Uudet mallit eivät voisi olla selvempiä sen suhteen, että jos ilmaston
lämpenemistä ei pysäytetä, arktinen alue on tulevaisuudessa kosteampi. Aiemmin
jäässä olleet meret muuttuvat avovesiksi ja sade korvaa lumen, jatkaa professori James
Screen Exeterin yliopistosta.

Siirtymän vesisadevaltaiseen aikakauteen arktisella alueella ennustetaan
tapahtuvan eri vaiheissa eri puolilla aluetta. Alueesta riippuen vesisateet
lisääntyvät erityisesti tiettyinä vuodenaikoina, kuten syksyllä. Uudet mallit
ennustivat muutosta vuosien 2050–2080 välille, kun taas vanhat mallit ennustivat
tämän tapahtuvan vuosikymmeniä myöhemmin.

Lumen päälle tuleva vesisade haitaksi poroille

"30.11.
Talvisten vesisateiden seurauksena syntyneet jääkerrokset lumipeitteessä
hankaloittavat eläinten ravinnonsaantia. Kuva: Florian Stammler.

Tulevaisuudessa lisääntyy myös ilmiö, jossa vesisateet tulevat lumen päälle. Tämä
hankaloittaa muun muassa porojen ja poronhoitajien elämää.

Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkimusprofessori Bruce Forbes johtaa suurta
EU-rahoitteista
CHARTER-hanketta, joka keskittyy muun muassa tämän ilmiön ja sen seurausten
tutkimiseen. Esimerkkejä talvisten vesisateiden aiheuttamista massiivisista
tuhoista löytyy ennen kaikkea Venäjän arktiselta alueelta.

– Syksyn ja kevään kevyet sateet ovat korvautuneet tiheämmin esiintyvillä ja
voimakkaammilla vesisateilla. Ilman jäähtyessä muodostuvat paksut jääkuoret
estävät porojen ruoan hankkimisen ja seurauksena on ollut jopa
kymmenientuhansien porojen nälkäkuolema, Forbes kertoo.

Poronhoitajien pyynnöstä tutkijat ovat selvittäneet tekijöitä, jotka johtavat
talvisiin vesisateisiin, jotta he voisivat paremmin ennustaa missä ja milloin
niitä esiintyy.

– Lisäruokinta on kallista ja se vaikuttaa eläinten käyttäytymiseen sekä lihan
makuun, eikä se ole pitkäaikainen ratkaisu. Venäjän arktisella alueella elävät
nenetsit jatkaisivat mieluiten ilman lisäruokintaa. Poronhoitajilla ja
hallintovirkamiehillä on edessään vaikeita päätöksiä, kun tutkimuksen
perusteella saadaan hälyttävää tietoa säiden ja ilmaston muuttumisesta tulevina
vuosikymmeninä, Forbes jatkaa.

Tutkimusartikkelin kirjoittajat huomauttavat, että mikäli ilmaston lämpeneminen
pysyy alle 1,5 asteessa, vesisateet eivät välttämättä muuttuisi dominoivaksi
ainakaan kaikissa osissa arktista aluetta. Jos sen sijan nykyinen kehitys jatkuu
ja saavutamme 3 asteen lämpenemisen vuosisadan loppuun mennessä, tämä siirtymä
on todennäköinen. 

Tutkimus on saanut tukea Kanadan, Euroopan unionin ja Ison-Britannian
rahoittamista tutkimusohjelmista. 

Lisätietoja:

Bruce Forbes
Tutkimusprofessori
Arktinen keskus, Lapin yliopisto
Arctic Centre,
University of Lapland
bruce.forbes(at)ulapland.fi
040 847 9202