Laidunympäristöjen muutokset johtuvat useista syistä ja vaikuttavat poronhoitoon monin tavoin. Samalla poronhoidon kestävyyteen, kannattavuuteen ja elinvoimaisuuteen vaikuttavat monet laitumista, poronhoitohoitomenetelmistä ja ympäröivästä yhteiskunnasta riippuvat tekijät, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke), Helsingin yliopiston, Lapin yliopiston Arktisen keskuksen ja Ympäristökeskuksen raportista.

Vuosina 2018–2019 toteutettuun Kestävä biotalous porolaitumilla -hankkeen
(KEBIPORO) yhteenvetoraporttiin koottiin maa- ja metsätalousministeriön
vetämälle porolukutyöryhmälle tuotetut osaraportit sekä esitetyt suositukset
laidunten käytön ja porotalouden kestävyyden edistämiseksi.

Hankkeessa tarkasteltiin poromäärien vähennysten, laidunkierron järjestämisen ja
laidunmetsien ikärakenteen muutosten vaikutuksia jäkälälaidunten
elpymisnopeuteen sekä poronhoidon tuottavuuteen ja tuloihin. Myös
poronlihantuotannon kannattavuuden eroja ja siihen vaikuttavia tekijöitä
vertailtiin. Hankkeessa koottiin myös yhteen tämän hetkistä tutkimustietoa
porojen laidunnuksen vaikutuksista laidunten ekologiseen tilaan ja maaperän
hiilivarastoihin. Tämän lisäksi tarkasteltiin poronhoidon sosiaaliseen ja
kulttuuriseen kestävyyteen vaikuttavia tekijöitä.

Porojen laidunnuksen ohella myös metsätalous, maankäyttö ja ilmastonmuutos
vaikuttavat yhä enemmän talvilaidunten määriin, tilaan ja käytettävyyteen.
Samalla useat laitumista, ympäröivästä yhteiskunnasta ja
poronhoitohoitomenetelmistä riippuvat tekijät heijastuvat poronhoidon
kestävyyden osa-alueisiin. Metsätalouden ja maankäytön vähentäessä, heikentäessä
ja pirstoessa parhaita laidunalueita, laidunten kestävä käyttö myös
poronhoidossa tulee entistä vaikeammaksi.

– Porolaitumilla tapahtuneita muutoksia ja niiden seurauksia tulee tarkastella
huomioimalla kokonaisvaltaisesti kaikki ne tekijät, jotka muuttavat
laidunympäristöjä, toteaa hankkeen vetäjä, Luken erikoistutkija Jouko Kumpula.

Porojen laidunnus kuluttaa erityisesti jäkäliköitä ja karumpia luontotyyppejä,
mutta toisaalta hillitsee ilmastonmuutoksen aiheuttamaa tunturialueiden
pensoittumista. Ravinteisilla luontotyypeillä laidunnus puolestaan edistää
biologista monimuotoisuutta. Porojen laidunnus ei näytä vähentävän maaperän
hiilivarastoja metsä- ja tunturialueilla.

Raportti:
Kestävä biotalous porolaitumilla -hankkeen osaraportit, johtopäätökset ja
toimenpide-ehdotukset

Kuva: Jouko Kumpula


Lisätietoja:

Erikoistutkija Jouko Kumpula
Luonnonvarakeskus
jouko.kumpula(at)luke.fi, 029 532 7822

Vanhempi tutkija Sirpa Rasmus
Arktinen keskus, Lapin yliopisto
sirpa.rasmus(at)ulapland.fi, 040 528 2585

Vanhempi tutkija Sari Stark
Arktinen keskus, Lapin yliopisto
sari.stark(at)ulapland.fi,  040 484 4254

Yliopistotutkija Minna
Turunen
Arktinen keskus, Lapin yliopisto
minna.turunen(at)ulapland.fi, 040 539 1182