Tutkimusprofessori, arktinen antropologia

Arktinen keskus

Florian Stammler on tehnyt tutkimusta ja asunut useilla alueilla Pohjois-Venäjällä 1990-luvun puolivälistä lähtien, ja on siitä lähtien ollut erityisen kiinnostunut tavoista, joilla ihmiset tässä laajassa alueessa ovat sekä nykyisin että historiallisesti järjestäneet elämäänsä. Antropologiaryhmän mittavasta ORHELIA-hankkeesta lähtien hän on myös tehnyt vertailevaa tutkimusta läntisen Euroopan arktisilla alueilla asuvien ihmisten parissa ja tällä hetkellä etelä Grönlannissa ja Suomen Lapissa. Hän on johtanut useita hankkeita, joissa on tutkittu länsimaisia ja venäläisiä arktisia yhdyskuntia ja kulttuureita. Suuri osa Florian Stammlerin tutkimuksista käsittelee (kaivos)teollisuuden ja eläinperusteisten elinkeinojen kohtaamista, erilaisia maankäyttötapoja ja kuinka ne muuttavat arktisen alueen asukkaiden – niin alkuperäiskansojen kuin muiden paikallisten ihmisten – elinkeinoja. Viime aikoina hän on työskennellyt myös hyvinvoinnin, nuorison ja arktisen kaupunkiantropologian parissa. Tämä tutkimus, jonka menetelmät yhdistävät osallistuvaa havainnointia ja muistitietoa, edistää laajempaa teoreettista keskustelua kaivannaisten ylikulutuksesta, ihmisen ja eläimen sopeutumiskyvystä ja hyvinvoinnista.

Tutkijatohtori

Arktinen keskus

Aytalina Ivanovalla on oikeushistorian tutkinto Yakutiasta, Itä-Siperiasta. Hän on toiminut apulaisprofessorina North-Eastern Federal Universityn oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuodesta 2000 lähtien. Vuodesta 2014 lähtien hän on erikoistunut oikeuteen ja antropologiaan ja on yksi harvoista tutkijoista, jotka tutkivat ”oikeuden sosiaalista elämää” Venäjän Arktisella alueella käyttäen antropologista osallistuvaa havainnoinntia. Viime vuosikymmenen aikana Ivanovan tutkimus on keskittynyt erityisesti teollisuudenalojen oikeudellisiin näkökohtiin, kun ne laajenevat yhä etäisempiin alueisiin, joissa teollisuus kohtaa tyypillisesti alkuperäiskansojen perinteiset elinkeinot, sekä arktiseen eläintenhoitoon liittyvään lainsäädäntöön. Yakutian lisäksi hän on tehnyt kenttätutkimusta myös Nenetsiassa, Kamchatkassa ja Suomen lapissa.

Tutkijatohtori

Arktinen keskus

Nuccio Mazzullo väitteli tohtoriksi Manchesterin yliopistossa sosiaaliantropologiasta. Hän tutki väitöskirjassaan Koillis-Lapin saamelaisten käsityksiä maisemasta ja tilasta. Hän on tehnyt kenttätyötä erityisesti saamelaisten poronhoitajien keskuudessa. Yleisemmin käsitys maisemasta, paikasta ja liikkuvuudesta ovat keskeisellä sijalla hänen tutkimustyössään. Tällä hetkellä hän on mukana Lappari -elinkeino -hankkeessa, jossa tutkimus keskittyy paikallisyhteisön kehittämiseen paikalliseen pohjoissuomenkarjaan eli lapinlehmä-rotuun perustuvien perinteisten elinkeinojen avulla.

Yliopistotutkija

Arktinen keskus

Anna on erikoistunut arktiseen antropologiaan vuodesta 1995 lähtien, hän on myös Arctic Studies Program -opintokokonaisuuden koordinaattori. Hänen tutkimuksensa keskittyy napaseutujen yhteisöihin ja siihen, miten yhteisöt arktisilla ja subantarktisilla alueilla (Patagonia) sopeutuvat yhteiskunnallisten ja ympäristöön liittyvien muutosten kontekstiin. Tällä alalla hän tutkii tapoja, joilla teoreettisia paradigmoja (kestävyys, kiertotalous, alkuperäiskansallisuus) voidaan soveltaa eri talouden aloilla (jätteiden hyödyntäminen, poronhoito, kalatalous ja matkailu). Katastrofien antropologiassa (tulvat, vieraslajit) hänen tutkimuksensa tarkastelee erilaisia viitekehyksiä, jotka vaikuttavat katastrofitapahtumien kokemiseen, sekä sitä, miten paikan ”ongelmallisuus” aistitaan ihmisten ja ympäristön välisissä kohtaamisissa. Tutkimuksessaan kylmästä ja ikiroudasta hän analysoi kylmän moninaisia käyttötapoja taloudellisten alueiden ja kulttuuristen olemustilojen fyysisenä välittäjänä.

Tutkijatohtori

Karolina suoritti oikeustieteen tohtorin tutkinnon Lapin yliopistossa keskittyen epävirallisiin sosio-oikeudellisiin järjestelmiin, jotka muovaavat kulttuuriperintöä Venäjän pohjoisosien Ižman komien keskuudessa. Hän on ollut Arktisessa keskuksessa vuodesta 2017 lähtien, ollen välillä postdoc-tutkijana Lundin yliopistossa Ruotsissa. Tällä hetkellä hän työskentelee Koneen säätiön rahoittamassa CULPRE-hankkeessa, tutkien kulttuurisesti erilaisten yhteisöjen jokapäiväistä varautumista Suomen Lapin ja Norjan Finnmarkin herkissä arktisissa raja-alueissa. Karolina on asunut ja työskennellyt Luoteis‑Venäjällä sekä Suomen ja Ruotsin Lapissa. Hänen tutkimuksensa keskittyy oikeuteen käytännössä sekä muutoksen ja jatkuvuuden vuorovaikutukseen arktisissa kulttuureissa ja elinkeinoissa.

Väitöskirjatutkija

Arktinen keskus

Ningningin tutkimusintresseihin kuuluu innovaatioiden ja teknologian yhteensovittaminen perinteisten elinkeinojen kanssa arktisissa poronhoitoyhteisöissä, moninaiset ontologiat, monilajiset suhteet sekä sopeutuminen ilmastonmuutoksen ja kilpailevien maankäyttömuotojen kontekstissa. Tutkimuksessa kiinnitetään erityistä huomiota yhteisöjen omiin prioriteetteihin, eettiseen yhteiskehittämiseen, sosioekologiseen resilienssiin sekä vähemmistö- ja dekolonialistisiin näkökulmiin.
NingNing on suorittanut M.Phil.-tutkinnon Scott Polar Research Institutessa Cambridgen yliopistossa sekä kandidaatin tutkinnon ympäristötutkimuksessa ja taloustieteessä Dartmouth Collegessa. Hän toimi Dartmouthissa tutkijana Institute of Arctic Studies instituutissa ja on tehnyt kenttätutkimusta sekä Arktisessa Alaskassa että Fennoskandiassa.

Vieraileva tutkija

Arktinen keskus

Ria-Maria Adams väitteli filosofian tohtoriksi kulttuuri- ja sosiaaliantropologian alalta Wienin yliopistossa, väitöskirjan aiheena oli Lapin nuorten hyvinvointi. Hänen nykyinen tutkimuksena keskittyy liikenne- ja matkailuinfrastruktuuriin, kutistuvien pohjoisen kuntien hyvinvointiin ja kestäviin yhteisöihin. Hän saa tällä hetkellä rahoituksensa Wienin yliopiston InfraNorth-hankkeesta ja tutkii kuljetusinfrastruktuurin vaikutuksia paikallisiin yhteisöihin Malmbanan radan varrella Ruotsin Norrbottenin alueella ja matkailun vaikutusta kuljetusinfrastruktuurin näkökulmasta Suomen Lapissa. Aikaisemmin hän on ollut tutkijana Arktisen keskuksen WOLLIE-hankkeessa joka keskittyi pohjoisten nuorten hyvinvointiin ja Aalto yliopiston LISH-hankkeessa, jossa käsiteltiin paikallisten aloitteiden ja käytäntöjen olosuhteita syrjäisissä kutistuvissa kunnissa.

Vieraileva tutkija

Stephan Johannes Dudeck on tutkija Tarton yliopistossa (Laboratory of Arctic Studies, Institute for Cultural Research), sekä vieraileva tutkija Arktisessa keskuksessa ja Foundation for Siberian Culture ‑säätiön jäsen. Hän on tehnyt yhteistyöhön perustuvaa kenttätutkimusta 1990-luvun alusta alkaen hantien, nenetsien ja muiden Länsi-Siperian alkuperäiskansojen kanssa, keskittyen perinnetietoon, ihmisen ja ympäristön välisiin suhteisiin, luonnonvarojen hyödyntämiseen ja sosiaaliseen muutokseen arktisilla alueilla. Hän yhdistää työssään antropologian audiovisuaaliseen ja taiteelliseen yhteistyöhön. Tällä hetkellä hän osallistuu Horizon Europe -hankkeeseen Birgejupmi, joka keskittyy arktisten rannikkoalueiden kestävään tulevaisuuteen.

Vieraileva tutkija

Panu Itkonen aloitti kolttasaamelaisia koskevat tutkimuksensa vuonna 2001. Hän väitteli tohtoriksi sosiaali- ja kulttuuriantropologian alalta Helsingin yliopistossa väitöskirjan aiheena yhteistyö ja vastavuoroisuus kolttasaamelaisessa poronhoitoyhteisössä Sevettijärvellä sekä yhteisön suhteet valtionhallintoon. Arktisessa keskuksessa Lapin yliopistossa hän on jatkanut tutkimuksiaan enimmäkseen kolttasaamelaisten ja valtionhallinnon edustajien parissa. Hänen tutkimusintressinsä suuntautuvat tuotantoprosesseihin pohjoisessa ja inhimillisiin suhteisiin mukaan lukien suhteen ympäristöön. Viime aikoina hän on keskittynyt kestävyysasioihin.

Tutkijatohtori

Arktinen keskus

Francis Joy on vieraileva post-doc tutkija Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Hänen tutkimuksensa keskittyy saamelaisten uskontoon, historiaan, kulttuuriin ja perinteisiin. Hän tutkii myös pyhiä paikkoja, esihistoriallisia kalliomaalauksia Suomessa, joilla näyttää olevan yhteys 1600-luvun saamelaisten shamaanirumpujen kosmologisiin karttoihin. Francis on julkaissut myös viisi runokirjaa ja toimi Koneen säätiön rahoittaman hankkeen ” Gifts from the Sentient Forest” koordinaattorina (2024-2026).

Vieraileva tutkija

Teresa on kulttuuriantropologi, joka väitteli tohtoriksi Oulun yliopistossa vuonna 2020. Hänen väitöstutkimuksensa käsitteli poronhoidon, kaivostoiminnan ja luontomatkailun pitkäaikaista yhteiseloa Pohjois-Fennoskandiassa. Hänen tutkimuksensa keskittyy elämään Pohjois-Suomessa, erityisesti ihmisen ja ympäristön välisiin suhteisiin sekä hyvän elämän antropologiaan. Hän on tutkinut muun muassa ympäristömuutosta ja poronhoitoa, paikallisia reaktioita kaivostoimintaan, nuorten hyvinvointia sekä kaivostoimintaan liitettyjä kulttuurisia merkityksiä. Tällä hetkellä hän tekee postdoc-tutkimusta ihmisen ja maanalaisen maailman välisten suhteiden uskonnollisista ulottuvuuksista 1900-luvun suomalaisessa kaivostoiminnassa.

Vieraileva tutkija

Arktinen keskus

Roza Laptader on kieliantropologi. Hänen tutkimuskohteinaan ovat sosiolingvistiikka, kieliantropologia, nenetsin kielen dokumentointi sekä Länsi-Siperian nenetsien suullinen historia. Työssään hän kuvaa nenetsien muistoja menneisyydestä ja heidän nykyelämästään Jamalin tundralla. Hän myös kuvaa nenetsien kulttuuria, kieltä ja tapoja Luoteis-Siperian tundralta oman yhteisön näkökulmasta. Hän väitteli tohtoriksi Lapin yliopistossa vuonna 2020 aiheena ” When we got reindeer, we moved to live to the tundra: The Spoken and Silenced History of the Yamal Nenets”. Analysoimalla vaikenemista Jamalin nenetsien tarinoiden esimerkillä, Laptander tutki vaikenemisen ja vaimentamisen roolia tarjoten uuden lähestymistavan ymmärtää, kuinka pienet alkuperäiskansayhteisöt säilyttävät muistojaan ja tarinoitaan menneestä.