Yliopistotutkija

Arktinen keskus

Sirpa Rasmus on taustaltaan geofyysikko, ja hän on erityksesti perehtynyt ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sekä lumen ja jään geofysiikkaan. Hänen lähestymistapansa on monitieteinen, ja hän on kiinnostunut elottoman ja elollisen luonnon, vuodenaikojen säiden ja ihmisen toiminnan vuorovaikutuksesta. Tällä hetkellä hän tutkii poronhoidon muuttuvaa toimintaympäristöä Fennoskandiassa. Hänellä on hyvät yhteydet useisiin paikallisiin poronhoitoyhteisöihin sekä alueellisiin ja valtakunnallisiin porotalouden hallinnon toimijoihin. Viimeaikaisia hankkeita ovat muun muassa AROSS- ja CHARTER, joissa on tutkittu muuttuvaa maankäyttöä, ilmastoa, ja muutoksiin sopeutumista.

Yliopistotutkija

Arktinen keskus

Osmo Rätillä on pitkä tutkimustausta pohjoisessa ja arktisessa ekologiassa. Viime vuosina hänen tutkimuskohteinaan ovat olleet eri näkökulmat metsäkanalintujen kannanvaihteluiden ekologiaan. Erityisesti hän on tutkinut loisten ja sairauksien vaikutusta kantojen vaihteluun. Tutkimuksen painopisteinä ovat populaatioekologia, syyt metsäkanalintujen kannanvaihteluihin, metsäkanalintukantojen kestävä metsästysverotus, loisen, väli-isännän ja isännän väliset vuorovaikutukset (veriloiset, mäkärät, metsäkanalinnut), metsäkanalintujen elinympäristöjen fragmentaatio ja populaatiogenetiikka, lintujen virusten epidemiologia.

Tutkimusprofessori, globaalimuutos

Arktinen keskus

Professori Forbes on tutkinut soveltavaa ekologiaa ja maantiedettä pohjoisilla leveysasteilla, erityisesti ikiroudan alueilla. Hänen sirkumpolaarinen uransa käsittää tutkimuksia nopeista muutoksista maankäytössä ja ilmastossa Alaskassa, Kanadan arktisilla alueilla, eri puolilla Pohjois-Venäjää ja pohjoisimmassa Fennoskandiassa. Hänen lähestymistapansa on vahvasti tieteidenvälinen ja osallistava, ja sen tavoitteena on tiedon yhteistuotanto erityisesti paikallisten ja alueellisten sidosryhmien esiin nostamien tutkimuskysymysten osalta. Hän on tehnyt kenttätyötä arktisella alueella yli neljänkymmen vuoden ajan ja asunut Lapissa vuodesta 1994 lähtien.

Yliopistotutkija

Arktinen keskus

Tohtori Gladstonella on kokemusta maan järjestelmän eri puolia simuloivien tietokonemallien kehittämisestä ja soveltamisesta. Hän on työskennellyt jääpeitteen mallintamisen parissa vuodesta 2008 lähtien, ja hänen tämänhetkiset tutkimuksensa keskittyvät jäätikköjen alapuolisiin prosesseihin ja mannerjäätiköiden ja valtamerten vuorovaikutukseen. Gladstone pyrkii hyödyntämään malleja, jotta voisimme ymmärtää Etelämantereen ja Grönlannin jäätikköjä ja ennustaa niiden tulevaa käyttäytymistä nykyistä paremmin.

Tutkijatohtori

Arktinen keskus

Karoliina Huusko on ekologi, jonka tutkimus keskittyy kasvi-mikrobi-vuorovaikutuksiin sekä maaperän mikrobiyhteisöihin boreaalisissa ja subarktisissa ekosysteemeissä. Hän on tutkinut maaperän ja kasvien juurten mikrobeja molekyylimenetelmin viimeiset 15 v ymmärtääkseen miten ja mitkä mikrobit vaikuttavat pohjoisten ekosysteemien toimintaan ja biodiversiteettiin. Tällä hetkellä hän työskentelee projektissa BOREARC: Suomen subarktisen vyöhykkeen borealisaatio.

Yliopistotutkija

Arktinen keskus

Jukka Jokimäen tutkimusaiheina ovat ihmisen toiminnan vaikutukset eläinyhdyskuntiin sekä pohjoisten populaatioiden sopeutuminen muuttuviin ympäristöolosuhteisiin. Tutkimuksen pääteemoina ovat kaupungistumisen, metsätalouden ja matkailun vaikutukset lintuyhdyskuntiin, -populaatioihin ja -yksilöihin. Jukka Jokimäki johtaa Arktisen keskuksen ympäristövaikutusten arviointi- ja inventaariopalveluita.

Tutkija

Arktinen keskus

Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki on taustaltaan biologi (eläinekologia; poronhoito) ja informaatiotieteilijä. Tällä hetkellä hän on keskittynyt tutkimaan ihmisen toiminnan vaikutuksia eläimiin, erityisesti lintuyhdyskuntiin, sekä pohjoisten populaatioiden sopeutumista muuttuviin ympäristöolosuhteisiin, sekä kaupungistumisen, vesivoiman rakentamisen, metsätalouden ja matkailun vaikutuksia lintuyhdyskuntiin, -populaatioihin ja -yksilöihin. Hän toimii tutkijana Arktisen keskuksen ympäristövaikutusten arviointi- ja inventointipalveluissa.

Tutkijatohtori

Arktinen keskus

Inkeri Markkula on opiskellut ekologiaa, ympäristötieteitä ja kulttuuritieteitä. Hänen tutkimusintresseihinsä kuuluvat ilmastonmuutoksen kulttuuriset ja sosiaaliset vaikutukset arktisilla ja pohjoisilla alueilla, sekä perinteisen ekologisen tiedon rooli ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja maankäytössä. Tällä hetkellä hän tutkii Koneen säätiön rahoittamassa projektissaan lumen muistoja ja merkityksiä, lumimuutokseen kytkeytyvää ekosurua sekä lajienvälisiä suhteita muuttuvassa talvi-ilmastossa.

Tutkija

Arktinen keskus

Ilona Mettiäinen tutkii tiedon käyttöä ja yhteistoiminnallista tuottamista ilmastonmuutokseen liittyvässä yhteiskunnallisessa ja liiketoiminnallisessa päätöksenteossa arktisella alueella. Tähän teemaan eli ilmastonmuutoksen tolkullistamiseen liittyen hän on tutkinut alueellisia ilmastostrategioita, ilmastopalveluja sekä etenkin ilmastonmuokkausta. Mettiäisen tutkimustyö on moni- ja yhteistieteistä, luonnon- ja yhteiskuntatieteiden näkökulmia yhdistävää. Hänen muita asiantuntemusalojaan ovat kestävä arktinen matkailu, osallistava suunnittelu ja muotoilu sekä arktisen alueen aluekehitys. Mettiäisellä on myös laajaa kokemusta tiedeviestinnästä, ml. yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen visualisoinnista taiteen keinoin. Hän työskentelee Arktisessa keskuksessa sekä Arktisen globaalimuutoksen että Arktisen hallinnan tutkimusryhmissä.

Tutkimusprofessori

Arktinen keskus

John Mooren tutkimusaiheita ovat merenpinnan muutokset menneisyydessä ja niiden ennustaminen; luonnolliset ja ihmisen toiminnan aiheuttamat ilmastopakotteet; sään ääri-ilmiöiden vaikutukset ja ilmastonmuokkauksen skenaariot. Edistyksellisten tilastollisten menetelmien kehittäminen aikasarjojen analysointiin tavoitteena ilmastojärjestelmän mekanismien ymmärtäminen. Paleoilmastotiedon tutkiminen arktisten ja antarktisten alueiden jääkairausnäytteiden fysikaalisesta ja kemiallisesta analyysistä. Geofysikaalinen kenttätyö ja jäätiköiden virtauksen ja kehityksen tietokonemallintaminen. Alkuvaiheen työ teoreettisen pohjan luomiseksi jään sähkönjohtavuudelle kemiallisten epäpuhtauksien funktiona, ja sen jälkeen tutkatutkimukset Huippuvuorten polytermisillä jäätiköillä.

Tutkija

Arktinen keskus

Dele Raheemin tausta on elintarvikekemian ja -teknologian alalla. Hän elintarvikemikrobiologian dosentti Helsingin yliopistossa. Hänellä on laaja tutkimus- ja teollisuuskokemus viimeisten kolmen vuosikymmenen ajalta. Hänen tutkimusintressinsä kattavat elintarvikkeiden bioprosessoinnin, elintarvikkeiden säilönnän, ilmaston ja ruokaturvan arktisella alueella globaaleine seurauksineen. Hän työskentelee ruokaan liittyvissä hankkeissa edistääkseen terveyttä ja hyvinvointia monitieteisestä näkökulmasta. Hänellä on suorittanut pedagogisia opintoja Isosta-Britanniassa ja Suomessa.

Yliopistotutkija

Arktinen keskus

Päivi Soppelan tausta on biologiassa ja eläintieteessä (ekofysiologia). Hän on Oulun yliopiston sopeutumisbiologian dosentti. Hänen tutkimushankkeensa käsittelevät eläinten, ihmisten ja elinkeinojen sopeutumista arktisiin olosuhteisiin ja globaaleihin muutoksiin, mukaan lukien ilmastonmuutos. Hankkeet ovat monitieteisiä, ja niihin osallistuu paikallisia ihmisiä ja toimijoita. Hänen tutkimustyönsä liittyy porojen ja paikallisten nauta- ja hevosrotujen sopeuttamiseen arktiseen ympäristöön sekä näiden lajien ja niiden toimeentulon sietokykyyn. Päivi Soppelalla on pitkäaikainen kokemus arktisten aiheiden, erityisesti poronhoidon ja porobiologian, tutkimuksesta, opettamisesta ja ohjauksesta.

Yliopistotutkija

Arktinen keskus

Sari Stark on kasvi- ja maaperäekologi, jolla on yli 20 vuoden kokemus pohjoisen boreaalisten metsien, subarktisten hieskoivujen ja tundraekosysteemien tutkimuksesta. Hän on vetänyt tutkimusprojekteja, joissa on selvitelty maaperän mikrobien reagointia ilmastonmuutokseen, ja sitä miten ne vuorostaan muuttavat kasvillisuutta ja kasveja syöviä eläimiä. Viime aikoina Sari Stark on laajentanut tutkimuskohteitaan historialliseen ekologiaan ja menneisyyden maankäytön vaikutuksiin nykyisiin ekosysteemiprosesseihin.

Tutkijatohtori

Arktinen keskus

Hannahilla on tausta ympäristösosiologiassa ja laadullisissa tutkimusmenetelmissä. Hänen tutkimuksensa keskittyy arktisiin elinkeinoihin ja siihen, miten ihmiset sopeutuvat ilmastonmuutokseen arjessaan. Hän on työskennellyt laajasti veteen liittyvien kysymysten parissa, kuten arktisten makeiden vesien ja hulevesien hallinnan sekä lumityöhön keskittyvän etnografisen tutkimuksen parissa. Aiemmin hän on tutkinut pohjoisia energiajärjestelmiä, erityisesti ydin- ja vesivoimaa.

Yliopistotutkija

Arktinen keskus

Minna Turunen on taustaltaan biologi ja hänellä on lähes 40 vuoden kokemus arktisista tutkimus- ja kehitysprojekteista ja niiden johtamisesta. Hänen tutkimustyönsä keskeisiä teemoja ovat olleet ne vaikutukset, joita ilmastonmuutoksella on luonnon käyttöön perustuviin elinkeinoihin (esim. porotalouteen, kalastukseen ja metsätalouteen), elinkeinonharjoittajien strategiat ja kyky sopeutua ilmasto- ja ympäristöolosuhteiden ja sosioekonomisen tilanteen muuttumiseen, sekä perinteisen ja paikallisen tiedon hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Minna Turusen lähestymistapa on monitieteellinen ja osallistava. Viimeaikaisia hankkeita ovat CLIMHUM (2024-2027) ja FROST (2025-2029). FROST yhdistää alkuperäiskansojen tietämyksen, luonnontieteet ja yhteiskuntatieteet, jotta voidaan ymmärtää, miten lämpimämmät talvet muuttavat arktisia järviä ja niihin liittyviä kulttuurisia käytäntöjä.

Tutkija

Arktinen keskus

Henri Wallenin erityisosaamistansa ovat Bayesiläinen data-analyysi, paikkatietotilastojen ja soveltavan matematiikan hyödyntäminen ympäristö- ja yhteiskuntajärjestelmien tutkimisessa. REBOUND-projektissa hän kuuluu toiseen ja kolmanteen työpakettiin, joissa tutkitaan arktisen ympäristön muutoksia, maanpeitteen dynamiikkaa, sosiaalisten ja ekologisten järjestelmien sietokykyä sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia arktisiin yhteisöihin. Hän edistää tutkimuksellaan arktiseen alueeseen liittyvien haasteiden ymmärtämistä ja niihin vastaamista.

Laboratoriomestari, kemikaaliasiantuntija

Arktinen keskus