Tutkimusprofessori, arktinen antropologia

Arktinen keskus

Florian Stammler on tehnyt tutkimusta ja asunut useilla alueilla Pohjois-Venäjällä 1990-luvun puolivälistä lähtien. Antropologiaryhmän mittavasta ORHELIA-hankkeesta lähtien hän on myös tehnyt vertailevaa tutkimusta läntisen Euroopan arktisilla alueilla asuvien ihmisten parissa ja tällä hetkellä etelä Grönlannissa ja Suomen Lapissa. Hän on johtanut useita hankkeita, joissa on tutkittu länsimaisia ja venäläisiä arktisia yhdyskuntia ja kulttuureita. Suuri osa Florian Stammlerin tutkimuksista käsittelee (kaivos)teollisuuden ja eläinperusteisten elinkeinojen kohtaamista, erilaisia maankäyttötapoja ja kuinka ne muuttavat arktisen alueen asukkaiden – niin alkuperäiskansojen kuin muiden paikallisten ihmisten – elinkeinoja. Viime aikoina hän on työskennellyt myös hyvinvoinnin, nuorison ja arktisen kaupunkiantropologian parissa. Tämä tutkimus, jonka menetelmät yhdistävät osallistuvaa havainnointia ja muistitietoa, edistää laajempaa teoreettista keskustelua kaivannaisten ylikulutuksesta, ihmisen ja eläimen sopeutumiskyvystä ja hyvinvoinnista.

Tutkijatohtori

Arktinen keskus

Lukas Allemann on työskennellyt antropologian tutkimusryhmässä vuodesta 2013 lähtien ja hän väitteli tohtoriksi vuonna 2020. Opiskeltuaan muistitietoa ja venäjää hän erikoistui Arktisessa keskuksessa alkuperäiskansoja ja nuoria koskeviin kysymyksiin Lounais-Venäjällä. Hänen tärkeimpiä tutkimusintressejään ovat Neuvostoliiton politiikka alkuperäisvähemmistöjä kohtaan, ja sen vaikutukset nykypäivänä. Toinen tutkimushaara on antropologinen tutkimus nuorten toiveista ja hyvinvoinnista arktisissa yhden teollisuudenalan kaupungeissa. Hän käyttää tutkimuksissaan myös muistitietotutkimuksen metodeja, osallistuvaa havainnointia, arkistotyöskentelyä ja media-analyysia. Kaikessa tutkimustyössään Lukas Allemann haluaa tuoda tutkimusten tulokset niiden yhteisöjen käyttöön, joissa ne on kerätty.

Tutkijatohtori

Arktinen keskus

Aytalina Ivanovalla on oikeushistorian tutkinto Yakutiasta, Itä-Siperiasta. Hän on toiminut apulaisprofessorina North-Eastern Federal Universityn oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuodesta 2000 lähtien. Vuodesta 2014 lähtien hän on erikoistunut oikeuteen ja antropologiaan ja on yksi harvoista tutkijoista, jotka tutkivat ”oikeuden sosiaalista elämää” Venäjän Arktisella alueella käyttäen antropologista osallistuvaa havainnoinntia. Viime vuosikymmenen aikana Ivanovan tutkimus on keskittynyt erityisesti teollisuudenalojen oikeudellisiin näkökohtiin, kun ne laajenevat yhä etäisempiin alueisiin, joissa teollisuus kohtaa tyypillisesti alkuperäiskansojen perinteiset elinkeinot, sekä arktiseen eläintenhoitoon liittyvään lainsäädäntöön. Yakutian lisäksi hän on tehnyt kenttätutkimusta myös Nenetsiassa, Kamchatkassa ja Suomen lapissa.

Tutkijatohtori

Arktinen keskus

Francis Joy väitteli tohtoriksi Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnasta vuonna 2018. Hänen tutkimuskohteensa ja julkaisunsa kattavat laajan valikoiman aiheita suomalaisista esihistoriallisista kivipiirroksista saamelaisten shamanismiin ja uhrikäytäntöihin. Viime aikoina hänen tutkimuksensa teemoina ovat olleet saamelaisten kulttuuriperinnön hyödyntäminen matkailussa, uudenlaisten saamelaisrumpujen valmistus ja koristelu sekä muinaisten kivipiirrosten hyödyntäminen opetuksessa. Hän on rakentanut saamelaisen shamanismin, rummunvalmistuksen ja uhrikäytäntöjen tutkimusta yhteistyössä saamelaisten osallistujien kanssa Ruotsissa, Norjassa, Suomessa sekä Kuolan niemimaalla Luoteis-Venäjällä.

Tutkijatohtori

Arktinen keskus

Nuccio Mazzullo väitteli tohtoriksi Manchesterin yliopistossa sosiaaliantropologiasta. Hän tutki väitöskirjassaan Koillis-Lapin saamelaisten käsityksiä maisemasta ja tilasta. Hän on tehnyt kenttätyötä erityisesti saamelaisten poronhoitajien keskuudessa. Yleisemmin käsitys maisemasta, paikasta ja liikkuvuudesta ovat keskeisellä sijalla hänen tutkimustyössään. Tällä hetkellä hän on mukana Lappari -elinkeino -hankkeessa, jossa tutkimus keskittyy paikallisyhteisön kehittämiseen paikalliseen pohjoissuomenkarjaan eli lapinlehmä-rotuun perustuvien perinteisten elinkeinojen avulla.

Yliopistotutkija

Arktinen keskus

Anna on erikoistunut arktiseen antropologiaan vuodesta 1995 lähtien. Tutkimuksessaan hän keskittyy napayhteisöihin, painottaen sitä, miten erilaiset tietomuodot kietoutuvat legitimiteettiin. Hän tutkii tapoja, joilla yhteisöt eri puolilla Arktista ja Sub-Antarktista (Patagonia, Argentiina) elävät yhteiskunnallisten- ja ympäristömuutosten kanssa. Katastrofaalisiin tapahtumiin (tulvat, onnettomuudet jäällä, vieraslajit) liittyen, hänen tutkimuksensa keskittyy erilaisten viitekehyksien vaikutukseen näiden tapahtumien havaitsemisessa ja kokemisessa sekä siihen, miten paikan ’ongelmallinen’ luonne aistitaan erilaisten voimien ja kohtaamisten kautta ihmisten ja ympäristön välillä.

Vieraileva tutkija

Arktinen keskus

Ria-Maria Adams väitteli filosofian tohtoriksi kulttuuri- ja sosiaaliantropologian alalta Wienin yliopistossa, väitöskirjan aiheena oli Lapin nuorten hyvinvointi. Hänen nykyinen tutkimuksena keskittyy liikenne- ja matkailuinfrastruktuuriin, kutistuvien pohjoisen kuntien hyvinvointiin ja kestäviin yhteisöihin. Hän saa tällä hetkellä rahoituksensa Wienin yliopiston InfraNorth-hankkeesta ja tutkii kuljetusinfrastruktuurin vaikutuksia paikallisiin yhteisöihin Malmbanan radan varrella Ruotsin Norrbottenin alueella ja matkailun vaikutusta kuljetusinfrastruktuurin näkökulmasta Suomen Lapissa. Aikaisemmin hän on ollut tutkijana Arktisen keskuksen WOLLIE-hankkeessa joka keskittyi pohjoisten nuorten hyvinvointiin ja Aalto yliopiston LISH-hankkeessa, jossa käsiteltiin paikallisten aloitteiden ja käytäntöjen olosuhteita syrjäisissä kutistuvissa kunnissa.

Vieraileva tutkija

Stephan Dudeck väitteli tohtoriksi Leipzigin yliopistossa, hänen väitöskirjansa aihe oli laajamittaisen öljynporauksen vaikutukset Länsi-Siperian hantien julkisissa ja yksityisissä elinpiireissä. Hän on työskennellyt Venäjän pohjoisosassa 1990-luvun alusta lähtien ja hänellä on kokemusta myös Keski-Aasiasta Neuvostoliiton jälkeisinä vuosina. Stephan Dudeckin pääasiallisia kiinnostuksen kohteitaan ovat yksityisyyden ja läheisyyden analysointi, piilottaminen ja paljastaminen, poronhoito taigalla sekä kaivosteollisuuden vaikutukset Venäjän pohjoisosissa. ORHELIA-projektissa hän tutki valtioiden ja niiden pohjoisimpien asukkaiden välisiä suhteita keskittyen erityisesti nenetseihin.

Vieraileva tutkija

Panu Itkonen aloitti kolttasaamelaisia koskevat tutkimuksensa vuonna 2001. Hän väitteli tohtoriksi sosiaali- ja kulttuuriantropologian alalta Helsingin yliopistossa väitöskirjan aiheena yhteistyö ja vastavuoroisuus kolttasaamelaisessa poronhoitoyhteisössä Sevettijärvellä sekä yhteisön suhteet valtionhallintoon. Arktisessa keskuksessa Lapin yliopistossa hän on jatkanut tutkimuksiaan enimmäkseen kolttasaamelaisten ja valtionhallinnon edustajien parissa. Hänen tutkimusintressinsä suuntautuvat tuotantoprosesseihin pohjoisessa ja inhimillisiin suhteisiin mukaan lukien suhteen ympäristöön. Viime aikoina hän on keskittynyt kestävyysasioihin.

Vieraileva tutkija

Teresa Komu väitteli filosofian tohtoriksi kulttuuriantropologian alalta Oulun yliopistossa, hänen väitöskirjansa aiheena oli porotalouden, kaivosteollisuuden ja luontoturismin rinnakkainelo Fennoskandian pohjoisosissa, ja fokuksena hyvän elämän antropologia. Hän on tehnyt tutkimusta pääasiassa Suomen ja Ruotsin rajaseudulla. Hänen tämänhetkiset kiinnostuksen kohteensa liittyvät keskenään kilpailevien elinkeinojen rinnakkaineloon, ihmisen ja ympäristön suhteisiin pohjoisessa, sekä hyvinvointiin. Hän on Arktisen antropologian tutkimusryhmän ja Arktisen globaalimuutoksen tutkimusryhmän jäsen.

Vieraileva tutkija

Roza Laptader on kieliantropologi. Hänen tutkimuskohteinaan ovat sosiolingvistiikka, kieliantropologia, nenetsin kielen dokumentointi sekä Länsi-Siperian nenetsien suullinen historia. Työssään hän kuvaa nenetsien muistoja menneisyydestä ja heidän nykyelämästään Jamalin tundralla. Hän myös kuvaa nenetsien kulttuuria, kieltä ja tapoja Luoteis-Siperian tundralta oman yhteisön näkökulmasta. Hän väitteli tohtoriksi Lapin yliopistossa vuonna 2020 aiheena ” When we got reindeer, we moved to live to the tundra: The Spoken and Silenced History of the Yamal Nenets”. Analysoimalla vaikenemista Jamalin nenetsien tarinoiden esimerkillä, Laptander tutki vaikenemisen ja vaimentamisen roolia tarjoten uuden lähestymistavan ymmärtää, kuinka pienet alkuperäiskansayhteisöt säilyttävät muistojaan ja tarinoitaan menneestä.

Vieraileva tutkija

Karolina suoritti oikeustieteen tohtorin tutkinnon Lapin yliopistossa keskittyen epävirallisiin sosio-oikeudellisiin järjestelmiin, jotka muovaavat kulttuuriperintöä Venäjän pohjoisosien Ižman komien keskuudessa. Hänen väitöskirjansa tarkasteli kylien kansanperinnettä ja perinteistä luonnonkäyttöä, mukaan lukien poronhoitokäytänteitä. Tällä hetkellä Karolina on postdoc-tutkijana Lundin yliopistossa, jossa hän tutkii ihmisten kokemuksia oikeudenmukaisuudesta vihreässä siirtymässä Euroopan pohjoisosissa. Karolina on tehnyt etnografista tutkimusta kahdella arktisella alueella: Luoteis-Venäjällä ja vuodesta 2025 lähtien Ruotsin Lapissa. Hänen tutkimusaiheet keskittyvät oikeusantropologiaan, erityisesti lakien todellisiin vaikutuksiin, normatiivisiin epävirallisuksiin sekä arktisten yhteisöjen muuttuviin kulttuureihin ja elinkeinoihin.