Arktisten kesien lämmetessä maapallon pohjoiset maisemat muuttuvat. Satelliittikuvat arktiselta tundralta osoittavat, että vuosikymmenien kuluessa alue on muuttunut vihreämmäksi, koska lämpimämpi ilma ja maaperä kiihdyttävät kasvien kasvua.

Kansainvälisessä tutkimusryhmässä on ollut mukana Arktisen keskuksen
tutkimusprofessori Bruce Forbes. Hänen johdollaan on kerätty
tarkkaa tietoa tundran pensaiden vuotuisesta kasvusta ja sen suhteesta ilmaston
muuttumiseen. Kohteet ovat sijainneet läntisessä Siperiassa ja pohjoisessa
Fennoskandiassa. 

– Kun yhdistetään tutkimuskumppaneiden eri
puolilla maailmaa keräämiä tarkkoja tietosarjoja, voimme paremmin tarkastella
hajanaisia tutkimustuloksia ja siten ymmärtää, mitä on tapahtumassa pohjoisilla
alueilla. Vihertyminen ei ole samanlaista kaikilla alueilla. Näin tiedämme, mitä
pitää seuraavaksi etsiä, kun tarkastelemme muutoksen aiheuttajia ja
takaisinkytkentöjä, Forbes sanoo. 

– Arktinen tundra on yksi
maapallon kylmimmistä biomeista, ja se on myös yksi nopeimmin lämpenevistä
alueista, sanoo tutkimusta johtanut Logan Berner
Pohjois-Arizonan yliopistosta. – Tämä näkemämme arktisen alueen vehreys on
todellakin merkki globaalista ilmastonmuutoksesta – se on biomitason vastaus
nouseviin lämpötiloihin.

Tällä viikolla Nature
Communications -julkaisussa julkaistu tutkimus mittaa ensimmäisenä
kasvillisuuden muutoksia arktisella tundralla Alaskasta ja Kanadasta Siperiaan
käyttäen Landsat-satelliittitietoja NASAn ja Yhdysvaltain geologisen
tutkimuskeskuksen yhteisenä ponnistuksena. Landsat-tietojen avulla voidaan
määrittää, kuinka paljon maassa on aktiivisesti kasvavaa kasvillisuutta.
Vihertyminen voi johtua kasvien määrän lisääntymisestä, niiden tihentymisestä
tai varpujen ja pensaiden tunkeutumisesta tundralle tyypilliseen ruohoon ja
sammaleeseen.  

Tundran kasvillisuuden muuttuminen
vaikuttaa paitsi luontoon myös ihmisiin, jotka asuvat alueella ja ovat
riippuvaisia paikallisista ekosysteemeistä. Vaikka kasvit keräävät enemmän
hiiltä ilmakehästä, korkeammat lämpötilat voivat myös sulattaa ikiroutaa ja
vapauttaa kasvihuonekaasuja. 

Berner ja hänen kollegansa
arvioivat Landsatin tietojen ja lisälaskelmien avulla tietyn vuoden vihreyden
huipun 50 000 satunnaisesti valitulle paikalle arktisella tundralla. Vuosina
1985–2016 vihertyi noin 38 prosenttia tundrakohteista Alaskassa, Kanadassa ja
Länsi-Euraasiassa. Vain kolmen prosentin kohdalla näkyi päinvastainen vaikutus
eli ruskeuden lisääntyminen, mikä merkitsisi vähemmän aktiivisesti kasvavia
kasveja. 

"Pic_Tundra


Lisätietoja:

Bruce Forbes
Tutkimusprofessori
Arktinen keskus, Lapin yliopisto
bruce.forbes(at)ulapland.fi
040 847 9202