Helppo pääsy julkisiin palveluihin ja yleishyödykkeisiin auttaa kotitalouksia selviämään taloudellisesti vaikeina aikoina. Lapin yliopiston Arktinen keskus oli mukana kansainvälisessä RESCuE-tutkimuksessa, jossa selvitettiin, miten eurooppalaiset kotitaloudet selvisivät vuoden 2008 laman jälkeen ja mitä seurauksia talouslama aiheuttaa edelleen kotitalouksille.
Tutkimustulokset osoittavat, että vähävaraiset kotitaloudet
eivät pääsääntöisesti ole resilienttejä. Resilienssillä tarkoitetaan yleisesti
muutosjoustavuutta ja vaikeuksia kohdanneen yksilön, yhteisön, yhteiskunnan tai
järjestelmän kykyä palautua kriisistä. Resilientti kotitalous pystyy joustamaan
muutospaineessa, ja parantamaan elämäntilannettaan taantuman, kuten taloudellisen
menetyksen, työttömyyden, sairauden tai traumaattisen tapahtuman jälkeen. Vuoden
2008 talouslama Euroopassa ja julkisten palvelujen leikkaukset, työttömyys ja
työehtojen heikentäminen ovat vähentäneet vähävaraisten kotitalouksien kykyä
selviytyä ongelmista.
Tutkimus osoittaa, että erityisesti matalan
kynnyksen julkiset palvelut ja yleishyödykkeet tukevat kotitalouksien selviytymistä
yli vaikeiden aikojen. Nämä tulokset ovat ristiriidassa Suomessa käynnissä olevan
sosiaali- ja terveysalan uudistuksen kanssa, joka vuoteen 2019 mennessä keskittäisi
sosiaali- ja terveyspalvelut asutuskeskuksiin, digitalisoisi sosiaali- ja
terveyspalveluita, ja vahvistaisi palveluiden markkinalähtöisyyttä. Julkisten
palveluiden heikko saavutettavuus voi heikentää kotitalouksien resilienssiä
entisestään heikon terveyden, puutteellisen ravitsemuksen ja lisääntyneen työkuorman
suhteen.
Projektin Suomea koskeva osuus tehtiin Lapissa.
–
Sote-suunnitelmat ovat huolestuttavia palveluiden tavoitettavuuden ja saatavuuden
sekä infrastruktuurin osalta, sillä Pohjois-Suomessa etäisyydet ovat pitkät ja
asutus harvaa. Kunnat ovat aiemmin tarjonneet nämä palvelut, mutta kuntien roolia
rajoitetaan merkittävästi tulevaisuudessa. Ihmisten valmiudet sähköisten palveluiden
käyttöön voivat olla hyvin rajalliset sekä tietoteknisten taitojen, laitteistojen ja
tietoliikenne yhteyksien osalta, kertoo Arktisen keskuksen tutkimusprofessori Monica
Tennberg.
Kansainvälisessä RESCuE-projektissa tutkijat haastattelivat
600 kotitaloutta ja asiantuntijaa vuosien 2014–2015 aikana Saksassa, Puolassa,
Kreikassa, Espanjassa, Portugalissa, Irlannissa, Iso-Britanniassa, Turkissa ja
Suomessa. Suomesta hankkeeseen osallistui Lapin yliopiston Arktinen keskus ja
tutkimusalueena toimi Lappi. Hanke oli EU:n seitsemännen viitekehysohjelman
rahoittama.
Hankkeen loppuraportti julkaistaan 2018.
Valokuvanäyttely
kertoo kotitalouksien voimavaroista
RESCuE-projekti on julkaissut virtuaalisen
valokuvanäyttelyn, jonka kuvat ovat tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien
jäsenten itsensä ottamia. Kuvien tarkoituksena on edustaa eri näkökulmia, taitoja,
keinoja ja voimavaroja, joiden avulla vähävaraiset kotitaloudet voivat parantaa
arkeaan. Ohjeellisina teemoina kuvaamiseen ovatkin olleet muun muassa perhe ja
ystävät, vapaa-aika, elanto, arkipäivä, vaikeudet, jakaminen ja arvot. Suomesta
näyttelyssä on mukana 66 kuvaa ja niissä korostuu erityisesti luonnon merkitys
pohjoisen asukkaille.
Näyttely on osoitteessa
http://rescueproject.net/exhibition/
Lisätietoja:
Patterns of Resilience during Socioeconomic Crisis among Households in Europe
(RESCuE) -projekti:
http://rescueproject.net
tutkimusprofessori Monica Tennberg
Lapin yliopiston Arktinen keskus
040 019 2005, monica.tennberg(at)ulapland.fi
LaY/AK/JW&JV