Arktisessa keskuksessa toimivan Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutin (PYVI) johtajana aloitti marraskuussa apulaisprofessori Kamrul Hossain. Liki kymmenen vuotta Lapin yliopistossa työskennelleen oikeustieteilijän juuret ovat Bangladeshissa. Arktisen tutkimuksen pariin johdattivat jääkarhut ja Arktisen keskuksen nykyinen johtaja Timo Koivurova.

"Kamrul

Kamrul Hossain tuli Helsingin yliopistoon opiskelemaan vuonna 1997 suoritettuaan
Dhakassa yliopistotutkintoon liittyvän päättötyönsä.

Muutto Suomeen
oli osittain sattumaa. Lakimiesten yhdistyksessä Dhakassa työskennellyt Hossain
oli päättänyt suorittaa oikeustieteen maisterin tutkinnon ulkomailla, mutta
tarkoituksena oli alun perin pyrkiä Australiaan.

Australiaan
hakeutuminen olisi ollut mahdollista kuitenkin vasta seuraavana vuonna.
Hossainin ystävä oli kartoittanut eurooppalaisia yliopistoja ja päättänyt hakea
opiskelupaikkaa Helsingistä, jossa päättötyön jättämisen aikaan oli käynnissä
opiskelijahaku.

Ystävä ei päässyt opiskelemaan, mutta Kamrul
Hossain ja hänen tuleva vaimonsa Shahnaj Begum pääsivät.

Rovaniemelle jääkarhujen pariin

Kun Hossainin lisensiaatintyö vuonna 2004 valmistui, hän jäi vaille rahoitusta.
Tutkija otti uteliaisuudesta yhteyttä Lapin yliopiston kansainvälisen oikeuden
professori Kari Hakapäähän, joka piti lisensiaatintyöstä ja oli sitä mieltä,
että sen pohjalta on luontevaa jatkaa väitöskirjan tekoon.

Väitöstyö valmistui vuonna 2006. Hakapää oli esitellyt Hossainin aikaisemmin
Arktisen keskuksen tutkimusprofessori Timo Koivurovalle, joka näki nuoressa
tutkijassa potentiaalia. Pian tohtoroitumisen jälkeen Hossainille avautui lyhyt
työsuhde Arktisen keskuksen hankkeessa, jossa käsiteltiin jääkarhuihin liittyvää
oikeutta.

– En tiennyt jääkarhuista ja alkuperäiskansoista mitään.
Kun Timo pyysi tutustumaan kahteen jääkarhuja käsittelevään regiimiin,
ajattelin, että toinen liittyy varmaankin Etelämantereeseen. Meni hetki, ennen
kuin tajusin, että Etelämantereella ei ole jääkarhuja. Kahdella eri regiimillä
viitattiin tietysti Euroopan ja Pohjois-Amerikan alueisiin, Hossain muistelee.

Arktinen tulevaisuus

Jääkarhuhankkeesta alkoi menestyksekäs perehtyminen arktisiin kysymyksiin.
Hossainista on tullut kymmenessä vuodessa arvostettu asiantuntija muun muassa
energianlähteisiin, kalastukseen ja merioikeuteen liittyvissä kansainvälisen
oikeuden kysymyksissä.

Apulaisprofessori katselee arktista
kehitystä maltillisesti. Hän sanoo, että ennakoitu valtioiden kilpajuoksu
resursseista on toistaiseksi ollut rauhanomaista.

– Arktisella
alueella on suhteellisen vähän perinteiseen, kovaan turvallisuuteen liittyviä
konkreettisia uhkakuvia. Alueen valtiot ovat toimineet kansainvälisen oikeuden
ja merioikeuden puitteissa, eikä ole merkkejä siitä, ettei tämä jatkuisi.

– Olen kiinnostunut kyllä turvallisuudesta, mutta enemmänkin inhimilliseen
turvallisuuteen ja ympäristöturvallisuuteen liittyvistä teemoista. Arktisella
alueella on kehityksiä, jotka voivat uhata ihmisten turvallisuuden tunnetta ja
synnyttää konflikteja eri eturyhmien välillä.
Suomesta on tulossa vuonna
2017 Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa. Hossain sanoo, että Suomen kaudella
työskennellään ainakin arktisen alueen yritystoiminnan edistämiseksi.

– Arktisen neuvoston yhteyteen perustetun Arktisen talousneuvoston toimintaa
varmasti edistetään ja kehitetään. Myös EU:n rooli arktisella alueella noussee
Suomen kaudella taas vahvemman huomion kohteeksi.

Pakolaiskriisistä ja Syyriasta

Kamrul Hossain on asunut Suomessa liki kaksikymmentä vuotta. Hän on nykytermein
ihanteellinen maahanmuuttaja: korkeasti koulutettu huippuasiantuntija, joka on
työllistynyt ja tuonut maahan uutta osaamista.

Hossain sanoo, että
myös toisista syistä saapuvia pitää kohdella hyvin. Hänen mielestään Euroopassa
on syytä pontevasti korostaa sitä, etteivät turvapaikanhakijat ole terroristeja.

– Miljoonia ihmisiä on liikkeellä, mutta miljoonat eivät ole terroristeja.
Miljoonien joukossa on joitakin terroristeja, joiden toimintaan pitää tietenkin
puuttua. Näiden ääriaineisten takia monet liikkeellä olevista ovat juuri
joutuneet lähtemään kotiseudultaan.

Toisaalta Hossain huomauttaa,
että epäluulo ja ihmisryhmien väliset riidat eivät ole eurooppalaisten
yksinoikeus.

– Tällaisia asioita tapahtuu joka paikassa. Suomessa
on tietysti helppoa havaita erimielisyydet valkoisten ja värillisten ihmisten
välillä, mutta kyllä Bangladeshissakin ryhmät riitelevät. On konflikteja
luokkien välillä ja niin edelleen.

Tutkija itse on kotiutunut
Suomeen erittäin hyvin. Elämä pohjoisessa on rauhallista, eivätkä suomalaiset
ole osoittaneet rasistisia asenteita.

– En itse ole koskaan
joutunut Suomessa rasistisen kohtelun kohteeksi, vaikka sellaista kyllä tapahtui
etenkin Helsingissä tuttavilleni. Nykyisin uimahallin saunassa ihmiset saattavat
kysyä, olenko pakolainen tai miten olen Suomeen tullut, mutta se on vain
uteliasta ja ystävällistä keskustelua.

Viestintä / Tapio Nykänen