Lumen puuttuminen konkretisoi ilmastonmuutoksen ja voi aiheuttaa myös surua
Lunta on tutkittu paljon erilaisista näkökulmista, mutta aiempi tutkimus lumen ympäristöarvoista ja sen merkityksistä ihmisille on vähäistä.
Teksti: Anne Raja-Hanhela
Kuvat: Elli
Alasaari, Otilia Malinen, TanyaSv_AdobeStock
Ympäristötunteet ovat jo pitkään kiinnostaneet Inkeri Markkulaa,
jolla on taustaa niin ympäristö- kuin kulttuuritieteissä. Osana aiempaa
tutkimustyötään Oulun yliopistossa Markkula haastatteli Lapissa poronhoitajia
lumiolosuhteisiin liittyen ja tuli kysyneeksi kysymyksen, joka lopulta
johdatteli hänet nykyisen tutkimusaiheensa äärelle.
– Kysyin eräältä poronhoitajalta keskustelumme lomassa, että mitä lumi hänelle
merkitsee. Hän vastasi kysymykseeni hyvin tunteellisesti ja pian keskustelun
jälkeen huomasin, että tällaisia lumen ei-materiaalisia merkityksiä on tutkittu
hyvin vähän.
Nyt Markkula työskentelee Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa Koneen säätiön
rahoittamassa hankkeessa, joka keskittyy lumeen liittyviin muistoihin,
merkityksiin ja lumimuutokseen kytkeytyvään ekosuruun. Hanke on otsikoitu
osuvasti – Kun talvi ei ole enää talvi. Teema koskettaa tutkijaa myös
henkilökohtaisesti.
– Turussa asuvana tunnen itsekin lumisurua, kun lunta ja sitä oikeaa talvea ei
välttämättä saa kokea joka vuosi lainkaan, Markkula kertoo.
Arktisen keskuksen tutkijatohtori Inkeri Markkulan tutkimusaiheisiin
kuuluvat ilmastonmuutoksen kulttuuriset ja sosiaaliset vaikutukset
pohjoisilla alueilla.
Lumi ja lumenpuute on teema, josta keskustellaan monissa arkisissa kohtaamisissa.
Tieteellisestä näkökulmasta aihe sijoittuu ympäristötunteiden tutkimuksen
kenttään. Ekosurun (eng. ecological grief) tutkimus on lisääntynyt 2010-luvulta
alkaen, mutta sitä on tehty vähemmän hitaasti etenevien muutosten, kuten lumen
katoamisen, kontekstissa.
– Aiemmassa tutkimuksessa ekosuru on liitetty muun muassa metsiin ja
metsähakkuisiin tai joidenkin eläinlajien häviämiseen, kuten varpusten
katoamiseen Lontoon kaupunkikuvasta ja äänimaisemasta, Markkula
taustoittaa.
Hieman tutumpia termejä ovat ilmasto- tai ekoahdistus. Markkulan mukaan näillä
käsitteillä viitataan yleiseen ahdistukseen kaikesta meneillään olevasta
muutoksesta globaalilla tasolla, kun taas ekosuru kytkeytyy enemmän johonkin
tiettyyn ilmiöön tai paikkaan, jonka häviäminen aiheuttaa surua.
Miten ilmenee lumisuru?
Markkulan tutkimushankkeen lähtöajatus on, että lumi on hyvin keskeinen osa
suomalaista ja saamelaista kulttuuriperintöä. Lumeen kytkeytyy erilaisia
aineettomia ympäristöarvoja, kuten virkistysarvoja sekä kulttuurisia ja
esteettisiä arvoja.
Tutkimushanke on vasta alkanut ja tiedonkeruu ihmisten lumimuistoista ja
ajatuksista lumeen liittyen on käynnissä esimerkiksi verkkokyselyn muodossa.
Aiemmin tekemiinsä haastatteluihin pohjautuen Markkula uskaltaa jo arvioida
lumen olevan monelle suomalaiselle tärkeä elementti, jonka puuttuminen aiheuttaa
epävarmuuden tunteita.
– Ilman lunta talvi tuntuu vääränlaiselta ja moni kokee sisäisen kellonsa menevän
jollain tapaa sekaisin. Kun lumi tulee ajallaan, se tuo turvallisuuden tunnetta,
kun taas muuttuva ilmasto luo arvaamattomuutta. Lumen puuttuminen myös
konkretisoi monelle suomalaiselle laajempaa ilmastonmuutosta.
Markkula myös muistuttaa, että ihmiset ovat erilaisia eivätkä lumettomat talvet
vaikuta kaikkiin samalla tavalla.
Ilmastonmuutoksen yhteydessä keskustellaan nykyisin paljon muutokseen
sopeutumisesta, sillä kaikkia epätoivottujakaan seurauksia on mahdotonta enää
kokonaan pysäyttää.
Markkula ei ole ainakaan vielä tutkimustyössään tarkemmin analysoinut ihmisten
sopeutumisstrategioita lumisurusta selviämiseen, mutta arjen esimerkkejä
kuitenkin löytyy.
– Luminen ja aurinkoinen talvipäivä Turussa saa nykyisin ihmiset aidosti
iloiselle mielelle ja monet haluavat ottaa harvinaisista päivistä kaiken ilon
irti. Toisille taas on tärkeää päästä käymään pohjoisessa oikeasti lumisessa
maisemassa vähintään kerran talvessa.
Etelä-Suomen kaupungeissa, kuten Turussa, luminen talvi ei ole enää
itsestäänselvyys.
Kun talvi ei ole enää talvi
Koneen säätiön rahoittama tutkimushanke Kun talvi ei ole enää talvi: lumen
muistot, merkitykset ja lumimuutokseen kytkeytyvä ekosuru käynnistyi
marraskuussa 2024 ja kestää kaksi vuotta. Hankkeen toteuttaja on Lapin
yliopiston Arktinen keskus, ja Markkulan lisäksi siinä työskentelevät
yliopistotutkijat Sirpa Rasmus ja Minna Turunen
.
Tutkijat kutsuvat ihmisiä osallistumaan kyselyyn lumeen ja lumisuuden muutoksiin
liittyvistä muistoista, kokemuksista, ajatuksista ja tunteista. Kyselyyn
vastaaminen vie noin 10–15 minuuttia.
Linkki kyselyyn:
https://link.webropol.com/s/lumikysely