Ounastunturilla on käynnissä metsämittariperhosen poikkeuksellinen massaesiintymä. Poronhoitajien havaintojen mukaan on varpukasvillisuuteen viimeisten vuosien aikana alkanut ilmestyä ruskettuneita tai kuolleita alueita, jotka ovat huolestuttavasti laajentuneet. Kesällä tehdyissä tutkimuksissa havaittiin metsämittarin (Hypomecis atomaria) esiintyvän tuhoalueilla valtavan suurina tiheyksinä.

Metsämittariperhosen ei ole koskaan aiemmin havaittu muodostavan Ounastunturin
esiintymän tyyppisiä massaesiintymiä. Laji ei myöskään ole tyypillisesti
puuttoman tunturialueen mittarilaji. Aiemmin tunturialueilla on havaittu
tunturimittarin tai hallamittarin massaesiintymiä.

Laajoja ruskettuneita alueita on useilla Ounastunturien keroista, kuten
Pyhäkerolla, Pikkuvaarassa ja Outtakalla, joilla erityisesti kanerva ja
variksenmarja näyttävät kuivuneen ja kuolleen. 

– Satelliittikuvien perusteella tehtyjen analyysien perusteella tuhoalueita on
ollut nähtävissä ensimmäistä kertaa kesien 2021–2022 aikana, mutta ne ovat
olleet lähinnä paikallisia. Mittariesiintymän vaikutusalue on laajentunut
huomattavasti kesän 2023 aikana. Tällä hetkellä vaikutukset ovat näkyvissä
laikuittain koko Ounastunturin alueella, kertoo Lapin yliopiston Arktisen
keskuksen tutkija Henri Wallén.  

"5.9._sillavaara

Metsämittarin tuhoja Sillavaarassa Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa.
Kuva Henri Wallén

Metsämittarit lentävät päivisin ja niiden lentoaika ajoittuu erityisesti
kesäkuuhun, mutta jatkuu myös heinäkuulle. Lajin toukkavaihe ajoittuu
heinä-elokuuhun ja toukat pystyvät käyttämään useita kasveja ravintokasveinaan.
Ounastunturilla toukat näyttävän iskevän ensimmäisenä kanervaan ja
variksenmarjaan ja vasta viimeisenä vaivais- ja tunturikoivuun muun ravinnon
loputtua, mikä eroaa tunturi- ja hallamittarin käyttäytymisestä. Toukat
koteloituvat maahan talveksi. 

Luonnonvarakeskuksen tutkija Jouko Kumpulan mukaan
tunturialueilla varvut ovat jäkälien ohella porojen pääravintokohde talvella,
joten niiden voimakas väheneminen heikentäisi porojen talviravinnon saantia.
Laajat kasvillisuusmuutokset saattavat vaikuttaa myös tuntureiden
linnustoon. 

Massaesiintymän kehittymistä ja laajenemista tulevaisuudessa on tällä hetkellä
mahdoton ennustaa, koska vertailukohdaksi ei ole olemassa aiempia havaintoja.
Esiintymän kehittymistä ja vaikutuksia kasvillisuuteen seurataan Lapin
yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Turun yliopiston Kevon tutkimusaseman
yhteisenä ponnistuksena. Yhteistyöhanketta koordinoi Arktisen keskuksen tutkija Sari
Stark. 

– Alueelta kerätyistä toukkanäytteistä tutkitaan mittareita tappavien
loispistiäisten esiintymistä, kertoo Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevon Tommi
Andersson.

Tutkimuksia ja seurantaa tehdään tiiviissä vuorovaikutuksessa
Pallas-Yllästunturin kansallispuiston hoidosta ja käytöstä vastaavan
Metsähallituksen sekä alueella toimivien poronhoitajien kanssa.


Lisätietoja:

Lapin yliopisto, Arktinen keskus: Sari Stark
(kasvillisuusvaikutukset, yhteistyön koordinaatio) ja Henri Wallén
(satelliittikuvien havainnot) (etunimi.sukunimi@ulapland.fi)

Luonnonvarakeskus: Jouko Kumpula (vaikutukset poronhoitoon)
(etunimi.sukunimi@luke.fi) 

Turun yliopisto, Lapin
tutkimuslaitos Kevo: Tommi Andersson, Tero Klemola (metsämittarin ekologia,
loisten esiintyminen) (etunimi.sukunimi@utu.fi) 

Metsähallitus:
Pekka Sulkava (metsämittariesiintymän merkitys Pallas-Yllästunturin
kansallispuistoon) (etunimi.sukunimi@metsa.fi) 

Näkkälän
paliskunta: poroisäntä Hannu Ranta (poronhoitajien havainnot tuhoalueista,
vaikutukset poronhoitoon) (hannu.ranta518(at)outlook.com)