Lapin yliopiston Arktinen keskus on mukana hankkeessa, joka tuottaa ohjaavia periaatteita vastuullisen ilmastonkorjausmenetelmien tutkimuksen ja sitä koskevan päätöksenteon tueksi. Rahoitus tulee Euroopan komission Horisontti-ohjelmasta.

Viimeaikaiset havainnot osoittavat maapallon voimakasta lämpenemistä, ja 1,5
asteen rajan arvioidaan ylittyvän jo vuosikymmenen loppuun mennessä. Arktisella
alueella on ratkaiseva rooli globaalin ilmaston kannalta, ja alue lämpenee
paljon globaalia keskiarvoa nopeammin. Tutkijat kehittävät ilmastonmuokkaus- tai
korjausmenetelmiä, jotta kaikkein vakavimmilta vaikutuksilta voitaisiin säästyä,
kunnes tehokkaat kasvihuonekaasupäästövähennykset alkavat vaikuttaa.

SRM (solar radiation modification tai sunlight reflection methods) on yksi
ehdotettujen ilmastonkorjaus- tai ilmastonmuokkausmenetelmien päähaara, joilla
voitaisiin lisätä maapallon heijastavuutta maapallon lämpötilan nousun
hillitsemiseksi. 

– Kyseessä on yksi kehitteillä olevista väliaikaisista ”pelastuskeinoista”,
joiden tarkoituksena on hillitä globaalin keskilämpötilan nousua
ilmastonmuutoksen vakavimpien vaikutusten välttämiseksi, kunnes
päästövähennykset alkavat vaikuttaa. Ensisijainen ratkaisu ilmastonmuutokseen on
kuitenkin ilmastotoimet päästöjä vähentämällä ja lopulta fossiilisista
polttoaineista irtautuminen, tutkimusprofessori John Moore
Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta toteaa. 

Auringonvalon heijastamiseen eli maapallon heijastavuuden (albedon) lisäämiseen
tähtääviä menetelmiä ovat esimerkiksi heijastavien hiukkasten lisääminen
yläilmakehään ja meripilvien vaalentaminen.

"Auringonvalon

Kuvitus: Elina Pätsi

Tarkastelussa ilmastonkorjauksen tutkimukseen kuten kenttäkokeisiin
liittyvät vastuullisuuskysymykset 

Co-CREATE -hanke tutkii ja kehittää maapallon heijastavuuden lisäämiseen
pohjautuvien ilmastonmuokkausmenetelmien tutkimuksen ja kenttäkokeiden
vastuullisuuden ehtoja monitieteisesti. Hankkeessa tutkitaan muun muassa
kenttäkokeen ja käyttöönoton rajapintaa sekä kenttäkokeiden hallintaa niin
oikeudelliselta kannalta kuin suuren yleisön näkökulmasta, mukaan lukien
eettiset ja vastuullisuus- ja oikeudenmukaisuuskysymykset. 

Lapin yliopiston Arktinen keskus osallistuu keskeisessä roolissa useisiin
hankkeen osioihin ja erityisesti hanketta läpileikkaavaan arktiseen
tapaustutkimukseen. Arktisesta keskuksesta hankkeessa työskentelevät
tutkimusprofessorit John Moore ja Timo Koivurova sekä tutkija Ilona
Mettiäinen. Moore on taustaltaan geofyysikko ja jäätutkija, Koivurova
oikeustieteilijä ja Mettiäinen yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkija.

– Hankkeen keskiössä on se, millä ehdoilla ilmastonkorjausmenetelmien
kenttäkokeet voisivat olla hyväksyttäviä, tai voisivatko ne olla. Hanke tuottaa
ohjeiston auringonvalon heijastamiseen tähtäävien ilmastonkorjausmenetelmien
vastuullista tutkimusta ja kenttäkokeita koskevan päätöksenteon tueksi, tutkija
Ilona Mettiäinen kertoo.

Co-CREATE -hanketta toteuttaa laaja eurooppalainen konsortio, jota johtaa
Perspectives GmbH Saksasta. Verkostossa on mukana partnereita Suomen ja Saksan
lisäksi myös Iso-Britanniasta, Italiasta, Ranskasta, Alankomaista, Irlannista ja
Puolasta.

Koko hankkeen budjetti on noin 3 miljoonaa euroa vuosille 2024–2027, josta Lapin
yliopiston osuus hieman yli 264 000 euroa. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan
unionin tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti Eurooppa -ohjelmasta (tukisopimus
nro 101137642).

Lisätietoja:

Tutkija Ilona Mettiäinen
ilona.mettiainen(at)ulapland.fi