Porotaloudessa tarvitaan suunnitelmallisempaa sopeutumista ilmastonmuutokseen

Poronhoitajien sopeutuminen ilmastonmuutokseen on tällä hetkellä pärjäilyä yhden vaikean olosuhteen yli seuraavaa odottaen. Suunnitelmallisuus edellyttää katseiden kääntämistä pitkän aikavälin ratkaisuihin. Porotalouden sopeutumista ilmastonmuutokseen selvittänyt CLIMINI-hanke esittelee tuloksia päätösseminaarissa 23. toukokuuta Rovaniemellä.

Ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin porotalouden toimintaedellytyksiin ja
muutokset ovat näkyvissä jo nyt. Ilmastonmuutos vaikuttaa suoraan poron
hyvinvointiin ja poronhoitotöihin, mutta myös epäsuorasti esimerkiksi
laidunympäristön muutosten kautta.

CLIMINI -hankkeen tavoitteena oli tuottaa toimenpidesuosituksia porotaloudelle
ilmastonmuutoksen aiheuttamien haitallisten vaikutusten minimoimiseksi ja sen
mahdollisesti tarjoamien etujen hyödyntämiseksi.

Hankkeen tutkija Sirpa Rasmus Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta kertoo
hankkeen aikana käyneen selväksi, että sopeutuminen ilmastonmuutokseen on koko
ajan käynnissä poronhoitajien ja paliskuntien työssä.

– Työmenetelmiä ja laidunten käyttöä kehitetään ja aikatauluja ja työnjakoa
säädetään, jotta porot voisivat mahdollisimman hyvin ja työ sujuisi myös
muuttuvissa olosuhteissa.

Tutkijan mukaan sopeutuminen on kuitenkin usein reaktiivista – suunniteltua
sopeutumista nähdään vähemmän.

– Pitkän aikavälin ratkaisut voivat vaatia suuriakin muutoksia, jotta kriisistä
kriisiin pärjäilystä päästäisiin sellaiseen poronhoitomalliin, jossa myös
toimintaympäristön muuttuessa voidaan elää normaaliksi koettua arkea, Rasmus
kertoo.

Vaikeat talvet opettivat paljon

CLIMINI-tutkimushankkeen aikana koettiin ennätysluminen talvi 2019–2020, talven
jäiset ja homeiset laitumet 2021–2022 ja kesän 2021 Paula-myrsky. Rasmuksen
mukaan tutkijoilla ei ollut vaikeuksia löytää jutunjuurta poronhoitajien kanssa.

– Etenkin talvella 2019–2020 ympäri poronhoitoaluetta etsittiin ja otettiin
käyttöön uusia sopeutumiskeinoja. Tärkeitä selviytymistekijöitä olivat
esimerkiksi luppometsät, aiempina vuosina puskureiksi varatut alueet ja vankka
osaaminen ruokinnassa. Kyseisen talven kokemukset antoivat myös hyviä
esimerkkejä siitä, miten hallinnollisia työkaluja on tarvetta kehittää.
Olosuhteiden seurannassa ja tiedon käyttöönottamisessa on puutteita, eikä ole
ennakoivia keinoja tukea poronhoitajien taloudellista pärjäämistä.

Varautumisessa ja ennakoinnissa kannattaa tutkijoiden mukaan keskittyä ennen
kaikkea niihin ilmiöihin ja olosuhteisiin, joiden aiheuttama riski on
merkittävä.

– Hyvänä esimerkkinä toimii laidunnusolosuhteiltaan vaikea talvi. Jatkossa
kannattaa varautua myös kesän pitkiin hellekausiin. Myös työturvallisuuteen
panostaminen tulee entistä tärkeämmäksi, muun muassa maastossa liikkumiseen
liittyvien riskien kasvaessa, Rasmus toteaa.

Maankäytön suunnittelulla iso rooli

Hankkeen aikana kävi myös selväksi, että vaikka monissa paliskunnissa
ilmastonmuutos aiheuttaa painetta, vielä enemmän sitä aiheuttavat muut asiat.

– On vaikeaa syventyä suunnittelemaan pitkän tähtäimen sopeutumista, jos
tämänhetkistä pärjäämistä vaikeuttavat esimerkiksi hyvin suuret petovahingot tai
jatkuva lausuntokierre maankäyttöhankkeiden takia, Rasmus toteaa.

Maankäytön suunnittelu on Rasmuksen mukaan vahvin työkalu, jolla yhteiskunnan
taholta porotalouden sopeutumista voidaan tukea, tai sen sopeutumiskykyä
murentaa.

– Paliskunnat voivat jossain määrin itsekin suunnitella laitumien käyttöä ja
laidunkiertoa, mutta vielä suuremmassa roolissa on muu maankäyttö ja sen
suunnittelu.

Paliskunnat tarvitsevat sopeutumisen suunnitteluun tukea ja resursseja. Lisäksi
koko elinkeino kaipaa ilmastotiekarttaa tai yhteistä sopeutumissuunnitelmaa.

CLIMINI-hankkeessa järjestettiin lukuisia sidosryhmätyöpajoja. Kuva: Minna
Turunen.

Miksi porotalouden sopeutumisella on väliä?

Poronhoidossa on kyse elinkeinosta, joka on tavallaan pieni, tavallaan suuri.
Kyse on perinteisestä ja suhteellisen kestävästä tavasta saada elantoa ja
ravintoa pohjoisilla leveysasteilla ja joka on myös osa Suomen huoltovarmuutta.

– Sanotaan, että poromies sammuttaa Lapissa valot viimeisenä. Poronhoito on jo
pitkään kokenut olevansa ilmastonmuutoksen eturintamassa, tuottamassa myös
tutkimukselle tietoa ja havaintoja. Nyt sillä on hyvä mahdollisuus antaa
esimerkkejä suunnitellusta sopeutumisesta muille luontoperustaisille
elinkeinoille pohjoisessa, Rasmus selventää.

CLIMINI-hankkeen loppuseminaari on erityisesti suunnattu poronhoitajille ja alan
opiskelijoille sekä porotalouden hallinnolle ja sidosryhmille, mutta se on avoin
ja maksuton myös kaikille muille aiheesta kiinnostuneille.

Ohjelmassa on hankkeen tärkeimpien tulosten ja suositusten esittelyn lisäksi
ammatinharjoittajien ja muiden asiantuntijoiden puheenvuoroja porotalouden
sopeutumiskyvyn osatekijöistä ja käytännön kokemuksia muuttuvan ilmastoon
sopeutumisesta paliskunnissa.

Seminaari: Miten porotalous elää ja muuttuu muuttuvassa ilmastossa?
Aika: Tiistai 23.5.2023
Paikka: Arktikum, Aurora-sali, Rovaniemi
(Pohjoisranta 4)

Ohjelma ja lisätietoja

Ilmoittautumislomake
(Ilmoittautuminen
avoinna 12.5. asti)

CLIMINI-hankkeen
verkkosivut