Oulun yliopiston johtamassa 26 vuoden seurantatutkimuksessa selvitettiin, miten muutokset yöperhosten määrässä vaikuttavat hyönteisiä syövien lintujen pesimäkantoihin Suomessa. Tulokset osoittavat, että perhosten runsausvaihtelujen vaikutus vaihtelee linturyhmittäin ja on voimakkaampaa pohjoisessa.

Tutkimuksessa havaittiin yhteys munina tai aikuisina talvehtivien yöperhosten
määrän ja niistä keväällä pesimäaikana riippuvaisten paikkalintujen ja kaukaa
muuttavien metsälintujen määrän välillä. Tulokset osoittavat, että alkuvuoden
yöperhosten runsaus selittää merkitsevästi lintujen runsautta erityisesti
havumetsävyöhykkeen pohjoisosassa. Tämä korostaa, kuinka lajien välinen
vuorovaikutus on sidoksissa ympäristöön, ja viittaa siihen, että
hyönteiskantojen taantuminen voi johtaa niitä syövien lintujen vähenemiseen.

Samanlaista riippuvuutta lintujen runsauden ja yöperhosten runsauden välillä ei
kuitenkaan havaittu Etelä- ja Keski-Suomessa eikä niiden yöperhosten osalta,
joiden toukkia on lintujen saatavilla vasta myöhemmin kesällä.

– Syy
siihen, miksi yöperhosten runsaus vaikutti lintujen runsauteen vain
Pohjois-Suomessa, on se, että pohjoisessa lintujen pesimäkaudet ovat lyhyitä,
ravintoverkot yksinkertaisia ja yöperhosten määrän vaihtelu eri vuosina on
luonnostaan voimakasta. Siksi tietyn hyönteisryhmän runsauden muutokset
heijastuvat lintujen runsauteen todennäköisemmin Pohjois-Suomessa kuin Keski-
tai Etelä-Suomessa, selittää tutkimuksen pääkirjoittaja, Oulun yliopiston
väitöskirjatutkija Mahtab Yazdanian. 

Oulun
yliopiston johtamaan tutkimusryhmään kuului tutkijoita Suomen
ympäristökeskuksesta (SYKE), Luonnontieteellisestä keskusmuseosta (LUOMUS),
Vrije Universiteit Brusselista ja Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta
yliopistotutkija Jukka Jokimäki. 

Pitkäaikaiset
seuranta-aineistot ovat arvokkaita

Tutkimuksessa käytettiin
26 vuoden seurantatietoja. 

– Tutkimus korostaa pitkäaikaisten
seurantaohjelmien arvoa. Meillä on Suomessa onneksi yksityiskohtaisia
esiintymistietoja sekä perhosista että linnuista, jotka tutkimuksessamme
yhdistetään ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan, kertoo Oulun yliopiston
tutkijatohtori Tuomas Kankaanpää.

Näin kattavat
ajalliset ja alueelliset aineistot ovat maailmanlaajuisesti harvinaisia. Laajoja
aineistoja tutkimalla saadaan syvällisempi käsitys ekologisesta dynamiikasta ja
ymmärretään paremmin luonnonjärjestelmien monimutkaisuutta. 

Uusi tutkimus osoittaa, että pitkäaikaisten tietojen yhdistäminen tietoihin
lintujen muuttostrategioista ja yöperhoslajien kausittaisesta saatavuudesta
auttaa selvittämään alueellisia eroja yöperhosten ja niitä syövien lintujen
vuorovaikutussuhteissa. 

Tutkimus Evidence for
bottom-up effects of moth abundance on forest birds in the north-boreal zone
alone julkaistiin arvostussa Ecology Letters tiedelehdessä joulukuussa 2024.

Lisätietoja:

Mahtab Yazdanian, väitöskirjatutkija,
0449521669, Mahtab.yazdanian@oulu.fi, ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö,
Oulun yliopisto.

Tuomas Kankaanpää, tutkijatohtori, 0503085184,
Tuomas.kankaanpaa@oulu.fi, ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö, Oulun
yliopisto.

Tiedote Oulun yliopiston verkkosivuilla