Uuden tutkimuksen mukaan arktisella tundralla tapahtuva
kasvillisuuden muutos on samaan aikaan sekä merkki ilmaston lämpenemisestä että
tekijä, joka kiihdyttää lämpenemistä edelleen. Edinburghin yliopiston johtama
tutkimusryhmä, jossa myös Lapin yliopiston Arktinen keskus on ollut mukana, on
saanut vahvaa näyttöä siitä, että alueella tapahtuvat dramaattiset muutokset
liittyvät ilmaston lämpenemiseen.

Tundran pusikot kasvavat entistä
nopeammin ilmaston lämmetessä. Kun pusikot kasvavat korkeammiksi, ne estävät lunta
heijastamasta auringon lämpöä takaisin avaruuteen. Tämä johtaa maapallon pinnan
lämpenemiseen. Pusikoituminen voi myös vaikuttaa maaperän lämpötiloihin ja sitä
kautta ikiroudan sulamiseen.

Lisäksi pusikoituminen voi muuttaa
maaperän ravinteiden ja hiilen kiertoa, millä on vaikutuksia maatumiseen ja
ilmakehään pääsevän hiilen määrään. Kaikki nämä tekijät yhdessä voivat vahvistaa
ilmaston lämpenemistä sekä arktisilla alueilla että globaalisti.

Tutkimuksen mukaan herkimpiä ilmaston lämpenemiselle ovat arktisen alueen
keskivaiheilla kosteilla seuduilla kasvavat pusikot. Nämä alueet ovat muutosten
kannalta merkityksellisiä, sillä jäätyneeseen maaperään on varastoituna paljon
hiiltä, joka voi lämpenemisen ja ikiroudan sulamisen myötä päätyä ilmakehään.

Kansainvälinen tutkimusryhmä otti näytteitä 37 paikassa yhdeksän valtion alueella.
Tutkimus selvitti pusikoiden kasvua 60 vuoden ajalta analysoimalla vuosirenkaita ja
selvittämällä näin ilmaston ja kasvillisuuden muutosten välisiä yhteyksiä.

Nature Climate Change -lehdessä julkaistun tutkimuksen rahoitti kansainvälinen
arktinen tiedekomitea, International Arctic Science Committee. Löydöt auttavat
kehittämään uusia malleja tundran ekosysteemissä tapahtuvien muutosten ymmärtämiseen
ja siihen, millaisia vaikutuksia niillä on globaaliin ilmaston muuttumiseen.

Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkimusprofessori Bruce Forbes tuotti suurimman
osan tutkimuksen Siperiaa koskevasta aineistosta. ”Tundran biologiassa arktisen
alueen eri puolilla on paljon vaihtelua. Maapalloa koskevat järjestelmämallit
tarvitsevat entistä yksityiskohtaisempaa dataa, jotta voisimme paremmin hahmottaa,
kuinka arktisen alueen eri kolkat vaikuttavat lämpenemiseen pohjoisilla
leveysasteilla”, Forbes sanoo.

Lisätiedot:
Tutkimusprofessori Bruce Forbes
bruce.forbes[at]ulapland.fi, 0408479202