Väitös: Inhimillisyyden huomioiminen lisää kyberturvallisuutta
Yliopistonlehtori Mirva Salminen tarkastelee väitöstutkimuksessaan kriittisesti digitalisaatiota ja kyberturvallisuutta yhteiskunnallisina kehitysohjelmina. Salmisen mukaan digitalisoituvan yhteiskunnan turvaaminen edellyttää, että inhimillisyys huomioidaan nykyistä paremmin niin tieto- ja viestintäteknologioiden, digitaalisten sovellusten ja palveluiden kehittämisessä kuin yhteiskunnallisissa politiikkaohjelmissa.
Digitalisaatio on tehnyt tieto- ja viestintäteknologiasta
sekä tietoliikenneverkoista yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiä
infrastruktuureita. Digitalisaatiota edistetään taloudellisten, yhteiskunnallisten
ja arkipäivän mahdollisuuksien vuoksi, mutta niiden toteutuminen on tullut
riippuvaiseksi digitaalisen maailman turvallistamisesta.
– Toistuvat
uutiset tietoturvaloukkauksista, kyberhyökkäyksistä tai henkilötietojen vuotamisesta
ulkopuolisille kertovat digitaalisen maailman turvaamisen osittaisesta
epäonnistumisesta, Salminen toteaa.
Salmisen mukaan digitaalisuutta ja
sen turvallistamista edistetään usein olettaen, että kaikki kansalaiset ottavat
digitaaliset palvelut käyttöön sekä hankkivat niiden käyttämiseksi tarvittavat
laitteet ja yhteydet jokseenkin vaivattomasti. Kansalaisilta myös odotetaan
riittävää digitietojen ja -taitojen tasoa, jotta he osaavat toimia digitaalisessa
maailmassa vaarantamatta omaa, muiden tai yhteiskunnan turvallisuutta. Jos tällaisia
tietoja ja taitoja ei ole, saatavilla on neuvontaa, ohjeistusta, apua ja tukea.
– Kriittisen tarkastelun ankkuroiminen Euroopan pohjoisille alueille ja erityisesti
arkipäivän kokemuksiin Suomen Lapissa kuitenkin osoittaa, että alueelliset
eroavaisuudet vaikuttavat digitaalisessa maailmassa yhtä lailla, kuin ne muokkaavat
ajattelua, puhetta ja toimintaa fyysisessä maailmassa. Arkipäivän ihmislähtöinen
digitaalinen turvallisuus on hienojakoisempaa, kuin mitä tietoon ja kriittiseen
infrastruktuuriin tai yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin keskittyvät
kyberturvallisuusohjelmat tunnistavat.
Tästä johtuen Salmisen mukaan ei
ole yhdentekevää millaisilla käsitteellistyksillä, ajattelu- ja puhetavoilla,
toimintatavoilla, instituutioilla ja rakenteilla tuotetaan digitalisaatiota ja sen
turvallistamista.
Yksilö nähdään haavoittuvuutena
Salminen on
väitöstutkimuksessaan erityisen kiinnostunut siitä, millaiseksi toimijaksi ja
toiminnan kohteeksi yksilö mielletään kyberturvallisuuden eri lähestymistavoissa ja
politiikkaohjelmissa, kuinka paljon vapautta ja vastuuta turvallisuudesta yksilölle
sälytetään ja miten yksilö paikantuu yhteiskunnan valtasuhteiden verkostoissa.
Esimerkiksi yksilön rooli digiosaavana kansalaisena Suomen
kokonaisturvallisuusjärjestelmässä alkaa hahmottua, kun käy läpi kaikille osoitettua
ohjeistusta: Luo vahvat salasanat, jotka ovat erilaiset eri palveluissa. Älä klikkaa
odottamattomien sähköpostiviestien sisältämiä linkkejä. Älä keskustele työasioista
sosiaalisen median palveluissa. Yksilö nähdään haavoittuvuutena ja hänen
edellytetään toimivan digitaalisessa maailmassa tietyllä tavalla, jotta omat
henkilötiedot tai työnantajan tiedot pysyvät luottamuksellisina. Toisin toimiminen
on mahdollista, mutta sillä on negatiiviset seurauksensa, kuten identiteettivarkaus,
työnantajan antama huomautus tai vahingonkorvausvastuu.
Tutkimuskysymyksiinsä Salminen vastaa neljällä artikkelilla, jotka muun muassa
hahmottelevat, mitä ihmislähtöinen digitaalinen turvallisuus Euroopan pohjoisilla
alueilla voisi tarkoittaa, ja kertovat, millaisia ongelmia ja haasteita
digitalisoituvan arkipäivän turvallisuuteen näillä alueilla liittyy.
Esimerkiksi palveluiden digitalisoiminen ilman, että niiden käyttäjien tarpeita ja
toiveita tai paikallistuntemuksen merkitystä on huomioitu, ei oletuksista poiketen
lisää palveluiden saavutettavuutta vaan lisää epävarmuutta arkipäivässä. Tsättibotti
ei tunnista paikallisia tiennimiä, kysy päivän kuulumisia tai osaa kertoa, miksi
uutislähetysten katsomisesta pitäisi yhtäkkiä alkaa maksaa kuukausimaksua.
– Tutkimukseni keskeisin väite on, että huomioimalla inhimillisyys paremmin tieto-
ja viestintäteknologian, digitaalisten sovellusten ja palveluiden kehittämisessä
sekä yhteiskunnallisissa politiikkaohjelmissa päästään nykyistä pidemmälle
digitalisoituvan yhteiskunnan turvaamisessa. Teknologian pitäisi palvella ihmisten
tarpeita sen sijaan, että ihmisistä pyritään tekemään teknologiayhteensopivia
kansalaisia.
Salmisen väitöskirjan artikkelit on kirjoitettu osana
”Enablement besides Constraints: Human Security and a Cyber Multi-disciplinary
Framework in the European High North (ECoHuCy)” -hanketta (2017–19). Hanketta johti
Lapin yliopiston Arktisen keskuksen Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden
instituutti, ja sitä rahoittivat NordForsk ja the Economic and Social Research
Council (Iso-Britannia). Hankkeessa tarkasteltiin digitalisaatiota ja
kyberturvallisuutta inhimillisen turvallisuuden näkökulmasta Euroopan pohjoisilla
alueilla. Hankekumppaneina olivat Norjan arktinen yliopisto, Swansean yliopisto
Iso-Britanniasta ja The Institute for Security and Development Policy Ruotsista.
Tietoa
väitöstilaisuudesta
YTM Mirva Salmisen akateeminen väitöskirja ”Et nää
on näitä meiän kyberhyökkäyksiä nämä” – The government of one and all in everyday
digital security in Finnish Lapland tarkastetaan Lapin yliopiston
yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 20. toukokuuta 2022 klo 12 alkaen
Esko ja Asko -salissa (F-talo, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittäjänä toimii
professori Ilpo Helén Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena
yliopistonlehtori Tapio Nykänen Lapin yliopistosta.
Väitöstä
voi seurata etänä:
https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland2/
Tietoja väittelijästä
Mirva Salminen työskentelee yhteiskuntaturvallisuuden yliopistonlehtorina Norjan
arktisessa yliopistossa (UiT) Tromssassa sekä hankeasiantuntijana
Aalto-yliopistossa. Salmisella on yli kymmenen vuoden kokemus turvallisuus- ja
kyberturvallisuustutkimuksesta niin julkisella, yksityisellä kuin kolmannella
sektorilla. Hän on yhteiskirjoittanut tai toimittanut aiheesta neljä kirjaa sekä
julkaissut yli kaksikymmentä artikkelia, kirjan lukua tai raporttia.
Lisätietoja
Mirva Salminen, mirva.salminen(at)uit.no, +358 40 484 4037
Julkaisun
tiedot
Mirva Salminen (2022) ”Et nää on näitä meiän kyberhyökkäyksiä nämä”
– The government of one and all in everyday digital security in Finnish Lapland.
Acta electronica Universitatis Lapponiensis 339. ISBN:978-952-337-314-3, ISSN:
1796-6310. University of Lapland, Rovaniemi 2022.
Julkaisun pysyvä
osoite:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-314-3